maanantai 19. heinäkuuta 2021

Elämän tarina

Juokset läpi elämän paikasta toiseen ja joka puolella on pelkkiä umpikujia. Lopulta joudut selkä seinää vasten ja katsomaan itseäsi peilistä. Huomaat peilistä sinua katsovan silmiin joku ketä et enää tunnista. Silmissäsi vilisee kuluneet vuodet; Kaikki ne teot joita et uskonut tekeväsi, kaikki ne sanat joita et uskonut sanovasi, kaikki ne ihmiset joita et uskonut tapaavasi. Ihollasi tuntuu kaikki ne kosketukset, kaikki ne pelot, kaikki ne traumat. Korvissasi soi kaikki ne kommentit, joita satuttamasi ihmiset huusivat. Koitat laittaa musiikkia kovemmalle hiljentääksesi nuo äänet, mutta kaikki biisit kertoo juuri sinusta ja elämästäsi. Huudat peilille: " Kuka sinä olet? En tuo ole minä. En minä halua olla tuollainen." Tunnet kuinka pulssi kiihtyy, etkä saa enää henkeä. Lyyhistyt maahan täristen itkemään. 

Elämä kertoo monta tarinaa, joihin kuuluu niin paljon rikkinäisiä ihmissuhteita, niin paljon pettymyksiä, niin paljon kyyneleitä. Jokaisella on omat ongelmat ja möröt, joita toiset peittää paremmin kuin toiset. Jotkut katkeroituvat, jotkut menettävät uskon ihmisiin, jotkut kovettavat sydämensä, jotkut käsittelevät omat möröt. Niin monet juoksevat, kunnes tulee umpikuja toisensa jälkeen. Umpikujassa toiset tarttuvat pulloon, toiset huutavat kunnes eivät enää jaksa, toiset lyövät kunnes ei enää satu, toiset hakevat lohtua muista ihmisistä, toiset jatkavat samaa juoksemista uuteen umpikujaan. Joskus voi tuntua, että sekoot. Joskus voi tuntua, ettet selviä. Joskus voi tuntua, ettet osaa elää tätä elämää. Joskus voi tuntua, että haluat luovuttaa. Joskus voi tuntua parhaalta elää elämää yksin suojellaksesi itseäsi ja muita. Joskus voi tuntua, että haluat muuttaa itseäsi ja suuntaasi. Et halua olla enää tuo ihminen, joka katsoi sinua peilistä. Haluat jättää sen siihen umpikujaan, etkä halua sitä enää mukaan matkallesi. 

Vaikka pelottaa, nouse varovasti seisomaan. Vaikka aluksi sattuu ja tekisi mieli luovuttaa, huomaa hetki kerrallaan seisovasi omilla jaloillasi. Vaikka haluaisit juosta, seiso vain paikoillasi. Vaikka jalat tärisevät ja syke kiihtyy, sinä selviät. Kun tunnet rauhan sisälläsi, ota varovasti askel kerrallaan. Huomaat vielä jonakin päivänä, että selvisit. Näet peilissä sen upean ihmisen, millaiseksi sinut tarkoitettiin. Voit kertoa seuraavalle umpikujassa itkevälle, että siitä voi selvitä. 


Löydätkö sinä itsesi tästä elämän kertomasta tarinasta? 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...