Kalliimpi siivouspäivä...

Ystäväni lapsilla oli pari viikkoa sitten kihomatoja ja he olivat meillä juuri edellisenä päivänä leikkimässä. Minä olin kauhuissani, että pian niitä on meilläkin. Päätin siis varmuuden vuoksi kunnolla siivota lastenhuoneen.

Pesin kaikki mahdolliset lelut ja osan vein saunaan. Lisäksi vein petivaatteet saunaan. Ajattelin että tuleepahan tehtyä varotoimenpide ja siivottua lastenhuone perusteellisesti. Kaikki alkoi olla viimeistä moppausta vaille valmista. Meillä on asunnossa alaspäin aukeavat tuuletusikkunat. Jos avaa stopparilukituksen ja ikkuna aukeaa kokonaa, se on minusta vaikea saada takaisin. Stopparin kanssa ikkuna jää kuitenkin vain ihan vähän rakoselleen. Ikkuna oli siis kokonaan auki ja nojasi Pikku Karhun pinnasänkyyn. Jotenkin ajattelemattomasti siirsin sänkyä hieman, mutta silti liikaa. Hetkessä ikkuna rämähti auki ja sen karmi osui patterin kulmaan. Tämä aiheutti lasiin särön. Ei terävää eikä hajoavaa, mutta kuitenkin selkeän särön. Jos kulma olisi osunut muutaman millin keskemmälle, lasi tuskin olisi harjonnut. Minua suututti kamalasti ja ärsyttää vieläkin tuollainen ajatusvirhe. Soitin siinä hetkessä IsiKarhulle ja hän koitti rauhoitella minua. En ole muuttamassa tästä asunnosta pitkään aikaan, joten ajattelin ensin antaa asian olla.

Se kuitenkin vaivasi mieltäni vähintään aina, kun kävin lastenhuoneessa. Eräs ystäväni vinkkasi soittamaan vakuutusyhtiöön ja kysymään neuvoa. Eilen sitten viimein sain aikaiseksi tehdä asian eteen jotain muutakin kuin murehtia. Ajattelin kertoa rehellisesti mitä oli käynyt ja että se oli ehdottomasti vahinko. Soitin vakuutusyhtiöön ja puhuin kahden eri ihmisen kanssa. Jos kyseessä olisi ollut ulompi lasi, en olisi joutunut korvaamaan sitä. Nyt minun kuitenkin kuuluu korvata omavastuuosuus ja vakuutusyhtiö maksaa loput. No on 100e vähemmän kuin esim. 500e. He kehoittivat seuraavaksi soittamaan huoltoyhtiöön.
Soitin sinne, mutta he sanoivat ettei asia kuulu heille. Nainen neuvoi soittamaan isännöitsijälle. Soitin isännöintifirmaan ja kerroin tälle sihteerille taas koko homman. Hän sanoi, että lasi täytyy kyllä korjata esitilassa. Hän lupsi isännöitsijän vielä soittavan minulle. Odotin hieman jännittyneenä, koska joskus isännöitsijä on ollut aika "nihkeä". Hän soitti ja selitin vielä viidennen kerran mitä oli käynyt ja sen olleen vahinko. Hän sanoi rauhallisesti, että vahinkoja sattuu, eikä niille mitään voi. Asialla ei sinänsä olisi kiire, mutta jossain vaiheessa se pitäisi kuitenkin vaihtaa. Joudun itse hoitamaan lasiliikkeen korjaamaan lasin ja maksamaan x-summan. Hän antoi kuitenkin lasiliikkeen numeron ja sanoi, ettei isännöintiin tarvitse enää erikseen ilmoittaa asiasta.
Lasifirmaan en saanut useasta yrityksestä huolimatta yhteyttä, mutta täytyy perjantaina yrittää uudestaan.

Ärsyttää kamalasti tuollainen ylimääräinen murhe ja rahanmeno, mutta toisaalta me ollaan kaikki ihmisiä ja vahinkoja sattuu. Nyt olen kuitenkin laittanut asian vireille ja rukoilen, että lasku voisi jäädä jopa alle sen sadan euron. Elämä on joskus tällaista...eipä tullut kihomatoja. :)