Turva

Elämä ei kovinkaan usein mene omien suunnitelmien mukaan, mutta älä kuitenkaan vaivu epätoivoon. Toivottavasti voin tällä tekstillä olla hieman rohkaisemassa sinua. Teksti pohjautuu opetukseen, joka rohkaisi minua erään seurakunnan tilaisuudessa. 

Elämämme olosuhteet eivät kerro kovinkaan paljon siitä, millaisia me olemme uskovina tai ylipäätään ihmisinä. Olosuhteet eivät ole rangaistusta Jumalalta, vaikka joskus saattaa siltä tuntua.  Katsotko sinä elämässäsi Jeesukseen ja hyvin oleviin asioihin, vai kurjiin olosuhteisiisi?
Sinun on hyvä tiedostaa olosuhteesi ja tarvittaessa tehdä niille jotain, mutta älä vaivu pelkästään voivottelemaan. Katsoessasi vain olosuhteisiin, voit alkaa vajota niihden syvyyksiin ja asiat näyttävät vielä huonommille  kuin ne todellisuudessa ovat. Kulta koetellaan tulessa ja samoin uskomme vahvuuskin voidaan koetella vaikeuksissa . Vaikeudet ja toiset ihmiset hiovat meitä kuin timantteja. Se tekee toisinaan kovin kipeää, mutta lopputulos voi olla jotain todella kaunista. Jumala voi kasvattaa ihmistä monella eri tavalla. Vaikean tilanteen keskellä sitä ei ehkä näe, mutta taaksepäin katsoessa huomaa. Jumala pystyy myös korjaamaan toisten ihmisten aiheuttamia "haavoja", mutta Hän ei tee sitä ilman sinun lupaasi. Hän kysyy rakastavasti; "Haluatko antaa minun korjata sydäntäsi?"
Rohkaisen turvaamaan vaikeuksienkin keskellä Jumalaan ja pyytämään Häntä näyttämään olemassa olonsa sinulle. Vaikka meistä itsestä näyttäisi, että joku asia menee todella pieleen, Jumalalla voi olla niilleki asioille tarkoituksensa. Hän voi kääntää kaikkein pahimmatkin myrskyt sinun parhaaksesi. Voi olla että näet sen vasta vuosien kuluttua, mutta ole kärsivällinen ja usko Jumalan hyvään tahtoon elämässäsi. Keneen tai mihin turvaat myrskyjen keskellä?

Ihmisillä on monenlaisia tapoja toimia vaikeissa tilanteissa, mutta kaikki niistä eivät ole kovin rakentavia. Voimme yhdessä rukouksin torjua "pahan palavia nuolia", koska rukouksella on mahdollisuus muuttaa asioita. Jumala on voimallinen muuttamaan olosuhteemme. Voimme yhdessä rohkeasti pyytää ja vaatia Jumalalta asioita, jotka tiedämme olevan Hänen mielensä mukaisia. Saat vedota Jumalan Sanaan (eli Raamattuun), sillä Hän pitää lupauksensa. Voit rukoilla, että vaikeatkin vaiheet elämässäsi saisivat tuoda Jumalalle kunniaa ja olla eduksi evankeliumille. Uskallatko rukoilla tällaista?
Kenenkään elämä ei ole sattumaa, vaan sillä on oma tarkoituksena. Kukaan ei ole syntynyt tänne Jumalan silmissä vahingossa. Tässä ajassa on monenlaista ahdistusta ja tuskaa, mutta sinulla on mahdollisuus olla kokoajan Jumalan käsissä ja huolenpidossa. Haluatko heittäytyä ja antaa elämäsi Hänen käsiinsä?

Meillä ihmisillä on vaarana elämän vaikeuksissa katkeroitua Jumalalle. Kun olemme Hänen lähellään, olemme kuitenkin turvassa. Silloin meidän ei tarvitse pelätä mitään pahaa. Jumala on mahtavampi kuin paholainen. Paholainen riehuu monin tavoin maailmassa aiheuttaen pahoja asioita, mutta vain hetken aikaa. Jeesus on meidän Hänelle elämänsä antaneiden voittaja ja me uskovat saamme olla jo nyt voittajan puolella. Meidän ei pidä pelätä paholaista, vaan kiinnittää katseemme Jeesukseen. Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan rohkeuden, terveen harkinnan ja rakkauden sekä rauhan hengen. Älä pelästy, kun elämässäsi kaikki ei mene putkeen ja hienosti. Vaikeuksia ja ahdistusta tulee monestakin syystä. Luotetaan siihen, että Jumala on meidän kanssa ja Hän on voimallinen muuttamaan asioita. Haluatko antaa Jumalan muuttaa elämääsi? Haluatko antaa elämäsi Jeesukselle ja saada kaikki pahat tekosi anteeksi?Mitä sinulla olisi siinä menetettävää, jos kokeilet?

Minä itse olen elänyt tämän tekstin todeksi, joten tiedän mistä kirjoitan. Tämän takia haluan olla myös tukemassa sinua elämäsi myrskyissä rukoilemalla ja tarvittaessa keskustelemalla. Suosittelen lukemaan tekstin kahteen kertaan ajatuksella ja miettimään kysymyksiä omassa elämässäsi. Halutessasi voit laittaa minulle viestiä.

Missä mä meen?

Muutamat ystäväni ovat ihmetelleet, miksi vastailen huonosti viesteihin ja blogitekstejäkin tulee harvoin. Anteeksi kaikki ystävät ja pahoittelut teille lukijoille "hiljaiselostani". Monet ihmiset ovat olleet todella usein mielessäni ja haluaisin nähdä. Ajattelin avata muutamia asioita, jotta helpompi ymmärtää tilannettani. 

Minulla on ollut todella raskasta viimeisen reilu puoli vuotta ja elämäni on ollut hektistä. Lasten isä oli keväällä 4kk hoidossa, joten lapset olivat käytännössä lähes kokoajan minun kanssani. Lapset olivat vielä silloin päiväpäiväkodissa, joten järjestelin heille hoitajia iltavuorojeni ajaksi. Iso Karhu on oireillut moneen tilanteeseen todella voimakkaasti ja hain hänelle apua lasten psykalta. Aluksi oli laajat kartoitukset ja nyt Iso Karhu alkaa käydä käsittelemässä isänsä sairautta, meidän eroa ja muita tarvittavia asioita. Erityisherkkä ja fiksu poika pohdiskelee todella paljon asioita, joita ei kunnolla kuitenkaan vielä ymmärrä. Minä puolestani saan neuvoja kotona olevaan haastavaan käytökseen. 

Eskari pojalla on alkanut todella hyvin ja melkein jo oppinut lukemaan. Vaikka tilanne on vähän helpottanut, joka päivä saan taistella hänen kanssaan. 

Pikku Karhulla on voimakas uhmaikä ja samalla "matkii" Ison Karhun ikävää käytöstä. Ovet paukkuu, nyrkit heiluu ja tavarat lentelevät sekä huuto raikaa. Jäähyä käytän molempien poikien kanssa ja yritän opettaa heille käytöstapoja sekä muita elämäntaitoja. Se ei ole aina helppoa ja toisinaan hermoja kiristää. Päiväkodista sanottiin, että Pikku Karhu tarvitsee paljon aikuista tueksi ja sama pätee kotona. Hän on myös mieluummin aikuisten kanssa kuin leikkisi toisten lasten kanssa. 

Miesystäväni on ollut todella ihanasti minun tukenani ja auttanut minua jaksamaan näitä tilanteita sekä koko ajan enemmän jakanut vastuuta lasten suhteen. Olen hänelle todella kiitollinen ja viimeksi eilen pohdin, etten tiedä miten olisin jaksanut ilman häntä. Hän asuu kuitenkin 200 kilometrin päässä ja arkipäivät töissä, joten näkeminen rajoittuu viikonlopuille ja lomille. Minun vuorotyö tuo oman haasteensa näkemiseemme, mutta olemme kuitenkin järjestäneet näkemisen mahdollisimman usein. 

 Eksmieheni ei ole hyväksynyt uutta suhdettani missään vaiheessa, vaan puhunut todella ikävään sävyyn ja näyttää sen myös käytöksellään lastenkin edessä. Tästä on seurannut monenlaisia kurjia tilanteita. Hänen vointinsa ei ole ollut hoidosta kotiin pääsemisen jälkeen kovin vakaa missään kohtaa ja nyt hän on jälleen sairaalassa saamassa apua. Monia haasteita mahtuu tähän kuvioon, mutta en halua alkaa avaamaan niitä tässä enempää. Toivon hänen elämäänsä kaikkea hyvää ja asioiden järjestyvän.

Muutamat muutkin ikävät asiat, kuten ystävyyden menettäminen, ovat värittäneet tätä vuotta. Niistä en halua tai en voi enempää julkisesti kirjoittaa. Minulla on "lauennut" monia elämän prosesseja, joita olen pohtinut. Ne ovat kuitenkin auttaneet minua ymmärtämään monia asioita. Kun saan lapset iltaisin nukahtamaan, olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksannut enää vastailla ihmisten viesteihin. Muutamana iltana minulla on ollut nukahtamisvaikeuksia, koska olen sen verran ylikierroksilla elämän haasteista. Ostin nukahtamiseen avuksi Melatoniinia, jonka olen todennut riittäväksi tukimenetelmäksi. Tänä vuodenaikana olen aamuisin ja päivisin kokoajan väsynyt. Ostin itselleni viimein kirkasvalolampun ja toivon siitä olevan apua olotilaani. 
Elämässä on monenlaisia vaiheita; välillä itkettää ja meinaa voimat tyystin loppua, mutta välillä naurattaa niin, että silmät vuotaa ilon kyyneleitä. 
Yksi asia kuitenkin on varma: Herra Jeesus on aina meidän kanssamme tapahtui, mitä tahansa tai tuntui miltä tahansa.  Voimme muistuttaa tästä itseämme joka päivä. Saamme turvata Hänen apuunsa ja tuoda kaikki kipumme Hänelle. <3