Silloin kun elämä on kriisissä ja mieli matalana, voi olla vaikeaa löytää itsestään hyviä puoli ja joutua eksyksiin pimeään laaksoon. Kuten olette varmasti huomanneet, minulla on menossa jonkinlainen myllerrys ja kriisi elämässäni. Koitan etsiä itseäni ja suuntaviittoja arvokkaampaan elämään. Joskus toinen näkee ulkopuolelta paremmin ja arvokkaampana kuin itse kaiken keskiössä.
Tässä erään ihmisen mietteitä siitä, millaisena hän näkee minut:
" Nään sinut hyvin rakastavana ihmisenä, kuka haluaa aina muitten parasta. Sitten unohdat, että pitäisi osata ajatella ja rakastaa itseäänkin. Kaverina sua parempaa ei voi saada, koska sinä kuuntelet ja yrität auttaa (sekin että yritit parittaa minua). Sinä olet joskus epävarma itsestäsi, mutta luulen syynä olevan, että jotkut vaativat sinulta enemmän elokuvaelämää ja pelkää riitoja. Nämä jutut ovat mielestäni väärin sinua itseäsi kohtaan. Kun vietät omaa-aikaa niin huomaa, miten nautit kaikesta ja unohdat kaiken huonon mitä elämässä ollut. Mutta sit toisaalta sinä et halua rikkoa ketään, vaikka itse kärsit koko ajan jollain tavalla. Tykkäät kuunnella, mutta toisaalta haluat sitä, että sinua kuunnellaan yhtä paljon. Ihmisten pitäisi arvostaa sua, koska et katso pelkkää kuorta, vaan mieluummin sisimpään. Oot paras äiti, kaveri ja nainen."
Kiitos sinulle noista kauniista sanoista, joista löydän kyllä itseni. Kukaan täällä maailmassa ei pärjää yksin, vaan tarvitsemme toinen toisiamme. Tuetaan, kuunnellaan toisiamme ja kuljetaan yhdessä matkaamme. <3
Millaisena sinä näet minut? Kenelle sinä olet viimeksi kertonut mietteitäsi hänestä?
