Läpinäkyvä nainen

Viime viikonloppu oli harvinainen, koska saimme viettää miesystäväni kanssa kahdestaan aikaa hänen luonaan.
 Hän tuli minua vastaan juna-asemalle ja automatkalla rukoilimme viikonlopun, suhteemme ja läheistemme puolesta. Olimme juuri rukoilleet varjelusta matkalle, kun huomasin hirven kävelevän tien yli. Yleensä hirvet liikkuvat porukassa, mutta tämä käveli yksin rauhallisesti tien toiselle puolelle. Olimme kiitollisia, ettei mitään sattunut.
Illalla perille päästyämme olimme jo niin väsyneitä, että vain olimme lähekkäin ja nautimme toistemme seurasta. Halaaminen helpotti kamalaa ikävää, joka oli ehtinyt tulla pitkän (kahden viikon) erossa olemisen jälkeen. Nukun miesystäväni luona aina todella hyvin ja tuntuu kotoisalle.

Lauantaiaamun aloitimme rennosti pitkällä aamiaisella ja saunomisella. Puusaunan lempeät löylyt karistivat viikon väsymykset. Koska emme ole naimissa, saunomme uikkarit päällä. Haluamme pyrkiä pidättäytymään seksistä ja toisemme alasti näkemisestä naimisiin menoon asti. Haluamme toimia Raamatun ohjeiden mukaan, emmekä halua rikkoa toisiamme. Haluamme tästä tarinasta tulevan kestävää ja pysyvää, eikä enää rikkinäisiä sydämiä. Pidättäytyminen ei aina ole helppoa, kun on rakastunut toiseen ihmiseen. Koemme kuitenkin sen oikeaksi ja tulevaisuudessa odotus varmasti palkitaan.

Olin pitkään haaveillut, että pääsisin keräämään mustikoita talveksi. Viikonloppuna sää ei kuitenkaan ollut suotuisa, vaan vettä satoi kokoajan. Päätimme kuitenkin uhmata sadetta vetäen saappaat jalkaamme ja painua metsään. En olisi vuosi sitten uskonut olevani lauantai-iltana metsässä kaatosateessa hirvikärpästen syötävänä keräämässä mustikoita. Lisäksi metsässä tajusin, etten ollut meikannut tai laittanut hiuksiani koko päivässä. Tämä voi kuulostaa pinnalliselle, mutta olen ollut niin epävarma itsestäni. Nykyinen miesystäväni on ensimmäinen mies kenen kanssa olen uskaltanut olla alusta asti luonnollisen näköisenä. Hän on silti kehunut minua ihanaksi ja kauniiksi. Siitä olen saanut lisää itsevarmuutta ja alkanut päästä eroon menneisyyteni aiheuttamasta epävarmuudesta. Koen oloni hyväksytyksi ja rakastetuksi juuri sen näköisenä kuin oikeasti olen.

Illalla lähdimme vielä miesystäväni ystävien luo viettämään iltaa, minne halusin hieman laittautua. Minulle on tärkeää miesystäväni mielipide ja se mille hänestä näytän. En tuntenut hänen ystäviään etukäteen ja jännitin menoamme. Miesystäväni kuitenkin tuki ja rohkaisi minua. Meillä oli porukassa todella mukava ilta ja hänen ystävänsä ihania ihmisiä.
Kotimatkalla eräs typerä asia aiheutti meille pienen väittelyn ja sen myötä todella voimakkaan tunnereaktion minussa. Ihmettelin sitä itsekin, kunnes tajusin ettei kyse ollut oikeasti edes miesystävästäni. Tunteet nousivat syvemmältä menneisyyteni kokemuksista. Hajosin täysin ja tuntui kuin sydämeni haavat olisivat revitty auki. Paljon kipua ja itkua, mutta kuitenkin se puhdisti oloani. Tuntui todella hyvälle, että olin juuri siinä hetkessä miesystäväni kanssa. Hän kuunteli, tuki ja lohdutti minua. Hän oli rakastavasti läsnä ja minulla oli turvallinen olo käsitellä asioita, joiden rankkuuden tajusin vasta tuossa hetkessä. Sain olla hänen lähellään heikko, rikkinäinen ja itkeä ripsarit poskille.

Tuo viikonloppu lähensi meitä ja se tuntuu todella hyvälle. Siinä on mies, kenen kanssa on ollut alusta asti helppoa ja luonnollista olla yhdessä. Erossa oleminen luo ikävää ja asiat kärjistyvät, mutta kun olemme yhdessä, se on jotain niin ihanaa. Sunnuntaina lähteminen tuntui vaikealle ja olisi ollut ihanaa vain jäädä hänen luokseen, mutta maanantaina arki odotti minua kotipaikkakunnallani.

Erityisherkkä lapsi

"Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä taipumusta reagoida ympäröivään maailmaan ja aistiärsykkeisiin voimakkaammin. Erityisherkkyydestä ei voi oppia pois, vaan se on hermojärjestelmän ominaisuus, joka on mukanamme syntymästä kuolemaan, koko elämämme ajan."
Lue lisää... 

Erityisherkkyys on tällä hetkellä paljon pinnalla ja jonkinlainen "muoti-ilmiö".
Iso Karhu on selkeästi erityisherkkä ja HSP-testistä hän sai 20/23 pistettä.  Tämä näkyy arjessamme monella tavalla ja aina en itsekään ymmärrä asioiden johtuvan herkkyydestä.

Tässä muutamia huomioita arjesta erityisherkän pojan kanssa

Hänellä on todella tarkat makumieltymykset. Ruoat pitää olla hyvin miedosti maustettuja ja uuden ruoan syömisestä saamme käydä pitkät keskustelut, että hän suostuu edes maistamaan.
Vaatteita pukiessa, tulee saumojen olla "ojennuksessa".  Pukeminen vie aikaa, eikä Iso Karhu pysty tehdä sitä reippaasti ja kiirreessä. Jos vaatteissa joku häiritsee häntä, menee se heti huudon kanssa vaihtoon.
Jos meille tulee kylään uusia tai vieraampia ihmisiä, Ison Karhun pitää saada ensin tarkkailla tilannetta kauempaa. Hän ei kovin usein uskalla edes naapureille moikata, vaan painautuu minun selän taakse. Tuttujen ihmisten kanssa hän on rohkea ja sosiaalinen. Pojalla on hyvä huumorintaju ja hän on todella fiksu sekä lahjakas. Eskarin myötä hän on rohkaistunut juttelemaan vieraiden lasten kanssa ja saanut näin paljon uusia kavereita. Olen tästä todella iloinen.
Jos olemme lähdössä johonkin, hänen tulee saada tietää siitä etukäteen, jotta ehtii henkisesti valmistautua. Suurimmat väännöt ja kierrokset meillä tulee lähtötilanteissa. Aamuisin annan muutaman "varoituksen" lähtemisestä, ettei se tapahdu yhtäkkiä. Hän saa pukea ulkovaatteita vähän kerrallaan. Olen tehnyt lapsille viikko-ohjelman ja koen molempien hyötyvän siitä. Käymme aina iltaisin seuraavan päivän läpi, jotta he tietävät mitä tapahtuu. Tämä on hyödyllinen myös vuoropäiväkodin ja kahden kodin välillä reissaamisen vuoksi.
Eskaripäivän jälkeen Iso Karhu kaivannut usein pienen hetken leikkiä ja olla itsekseen, tai hänestä on tullut kovin kiukkuinen. Tämä ei enää kuitenkaan ole pakollista ja riippuu millainen päivä hänellä ollut. Poika aistii todella helposti ilmapiiriä ja tunnetiloja, vaikka niistä ei puhuttaisi suoraan. Jos kaikki ei ole kunnossa, hän tulee todella kiukkuiseksi ja hakee huomiota. Se saattaa myös vaikuttaa hänen unen saantiinsa illalla. Monessa asiassa poika haluaa olla paras ja tehdä sen täydellisesti. Olemme keskustelleet tästä paljon hänen kanssaan ja siitä kuinka aikuisetkaan eivät osaa kaikkea.

Erityisherkkyyteen perehtyminen ja vertaistuki auttaa ymmärtämään lasta. Vanhempana minäkin olen kuitenkin vain ihminen ja välillä kärsivällisyys sekä jaksaminen on koetuksella. Silloin tekee hyvää purkaa omia tuntemuksiaan jollekin.

Apua lapselle

Elämä ei ole aina yksinkertaista, eikä lapsenkaan elämä ole helppoa. Isolla Karhulla on ollut raskasta ja tapahtunut paljon elämänsä aikana, esim. isin sairaalajaksot ja voinnin muutokset sekä meidän avioero.
Lisäksi poika on erityisherkkä lapsi, joka reagoi voimakkaasti asioihin. Hän on pidemmän aikaa oireillut käytöksellään. Koittaa hallita käytöksellään ja jos ei saa tahtoaan läpi tai joku asia ei miellytä, käyttäytyy agressiivisesti minua ja toisinaan pikkuveljeään kohtaan. Kaiken lisäksi hän heittelee tavaroita. Kärsivällisyyttä hänellä ei kovin paljon ole ja huuto alkaa helposti. Olen ottanut hänet silloin syliin ja yrittänyt jutella hänen kanssaan asiasta. Joudun toisinaan pitämään kiinni, ettei hän pääse satuttamaan itseään tai muita. Illat ovat olleet pitkään haastavia, koska Iso Karhu ei ole saanut unta. Kelailee selkeästi asioita ja toisinaan onneksi puhuukin niistä. Raasu kokee olevansa huono, koska ei pysty täydellisyyteen. Yhtenä iltana kesällä hän sanoi nukkumaa käydessä, että on ihan huono. Kysyin mitä tarkottaa niin sano, ettei ole hyvä missään. Luettelin kaikkia asioita, missä on hyvä ja alko iteki lopulta sanoa niitä. Seuraavaksi sanoikin että on ihan huono, kun satuttaa äitiä eikä osaa käyttäytyy hyvin. Toivoo että hänelle tapahtuu jotain huonoa. Kysyin että miksi? Niimpä hän sanoi syyksi , että ku ei pysty suojelemaan äitiä ja Pikkuveljeä Toivoisi ettei meille tapahu mitää pahaa vaa hänelle. Selitin hänelle, ettei tarvitse suojella meitä. Hän on lapsi ja aikuiset suojelevat lapsia. Kerroin miesystäväni ja Jumalan huolehtivan äitistä, jotta saa konkreettisen vastauksen. Nyt illat ovat onneksi alkaneet helpottaa, eikä nukahtaminen vie enää kahta tuntia. Isillä ei ole ollut tällaista käytöstä, mutta siellä hän alkaa helposti itkeä, jos isi korottaa yhtään ääntä.
Varasin Isolle Karhulle ajan lasten psykalle. En ajattele, että pojassa olisi mitään vikaan, vaan haluan löytää rakkaalle lapselleni apua pahaan oloonsa. Haluaisin että siellä etsitään keinoja, joilla Iso Karhu oppisi purkamaan muulla tavalla pahaa oloaan ja käymään pienen elämänsä rankkoja asioita läpi. Niin että poika saisi mahdollisimma varhasessa vaiheessa keinoja ja apua eikä kymmenen vuoden päästä ihmetellä, kun on murkku ja asiat voineet pahentua. Haluan taata pojille mahdollisimman tasapainoisen ja terveen elämän ja jos muutamat käynnit  psykalla auttavat asiaan, minusta se kannattaa kokeilla. Katsotaan mitä laaja kartoitus tuo tullessaan ja näkevätkö he psykalla käymisen aiheelliseksi.

Iso Karhu on todella taitava, ihana ja rakas poika, enkä väheksy häntä millään tavalla.
Sitä toivoo lapselleen kaikkein parasta ja toivoo tasapainoista sekä onnellista elämää. ❤

Ei reissua ilman sattumuksia

Pitkän ja rankan työputken jälkeen odotin kuin kuuta nousevaa tulevaa viikonloppua. Silloin olisi luvassa irtiotto arjen ympyröistä ja ihanaa päästä pitkästä aikaa miesystäväni luo. Lähtiessäni lasten kanssa, meille yllättäin tuli hieman kiire. Emme kerenneet syömään mitään, siispä ostin meille pizzan mukaan. Syötiin  junassa isoa perhepizzaa, kunnes huomasin unohtaneeni paperin. Taajamajunassa ei ollut vessaa ja pizzaa oli pitkin lattiaa. Minä sain noukkia niitä lattioilta ennen kuin ne olisivat kaikkien kengissä. Päästyämme rautatieasemalle odottamaan seuraavaa junaa, niin miesystäväni soitti ja kertoi hänen poikiensa olleen enterorokossa. Hän ei tiennyt olivatko olleet pitkään ja huomasi näppylät hakiessaan heidät koulusta. Aloimme selvitellä, missä vaiheessa tauti oli ja kannattiko meidän lähteä heidän luokseen. Olivat kuitenki olleet jo muutaman päivän koulussa, jote päätettii hypätä junaan. Sovimme vielä puhelimessa, että käsiä pestään hyvin ja usein sekä käytetään käsidesiä. Koitin saada lapsia rauhoittumaan istumaan ja puhuin samalla puhelimessa. Siinä hässäkässä reppuni putosi ja sieltä levisi lompakkoni sekä kortit. Luulin saaneeni kerättyä kaikki, mutta mennessäni ostamaan kahvia, en löytänytkään pankkikorttiani. Sitä ei näkynyt missään, vaikka katsoin kaikki paikat. Samaan aikaan pojat hyppivät ympäri penkkejä huutaen suklaata. Rukoilin Jumalaa auttamaan tilanteessa ja viime hetkellä löysin sen. Kortti oli pudonnut penkkien väliin syvälle, joten en aluksi ollut huomannut sitä. Miesystäväni tuli hakemaan meidät asemalta ja pääsimme hänen luokseen iltapalalle.
Viikonloppu hänen luonaan meni kaikin puolin mukavasti; saimme aikaiseksi paljon asioita ja lapset viihtyivät keskenään.

Sunnuntaina oli kotiin lähdön aika, eikä olisi yhtään huvittanut lähteä. Olisi ollut ihanaa jäädä pidemmäksi ajaksi laittamaan taloa ja viettämään aikaa rakkaan kanssa. Olimme sopineet etukäteen, että miesystäväni vie meidät toiselle asemalle, koska hänen piti viedä autonsa sinne. Lähtö vähän viivästyi, kun oli kaikkea säätöä kuuden lähtijän suhteen. Meidän piti vielä viedä miesytäväni lapset äidilleen ja minulle selvisi, että asemalle olisi puolentoista tunnin matka. Ajoimme vauhdilla kohti juna-asemaa ja soitin matkalla vr:lle, mutta juna ei voinut odottaa. Rukoilimme ihmettä ja lapset takapenkilläkin rukoilivat. Matkalla oli kova ruuhka ja hitaita autoja. Myöhästyimme muutaman minuutin ja näimme lähteneen junan. Seuraavan junan lähtöön oli kolme tuntii eikä olis mennyt enää sinä iltana taajamajunaa. Miesytäväni päätti viedä meidät seuraavalle asemalle, minne ajoi puolitoista tuntia. Yritin löytää tilanteesta positiivisiaa asioita, kuten että saimme olla yhdessä paljon pidempään, kuin alkuperäinen suunnitelma oli. Lisäksi emme tiedä, mitä junassa olisi saattanut tapahtua. Päästyämme seuraavalle juna-asemalle, sielläkin tuli vähä hoppu sekä pojat olivat kovin nälkäisiä. Ostin nopeasti suklaapatukat ja mennessämme junalle, huomasin Pikku Karhun ottaneen suklaapatukan ilman lupaa. Tuota patukkaa ei oltu maksettu, joten mies ystäväni kävi lähtiessään palauttamassa sen kauppaan. Junassa selitin Pikku Karhulle, ettei saisi tehdä enää noin. Miesystäväni ajoi vielä takaisin viemään autoa ja bussilla kotiin.

Viikonloppu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutts loppu hyvin kaikki hyvin.