Erityislapsi Poikkeusoloissa

Tämä viikko ollut poikkeuksellinen ja se alkoi hieman yllättäin, joten emme ehtineet ennakoida sitä lasten suhteen. He jäivät heti tiistaina kotiin ja ovat todennäköisesti ainakin puoleen väliin huhtikuuta kotona, ellei toisin määrätä. Perjantaina tuli ilmoitus, että olisi mahdollista mennä kouluun ja päiväkotiin. Vahva suositus kuitenkin oli kotona olemisen jatkamiselle ja meillä kyllä yritetään mahdollisimman pitkään olla kotona. Lapset ovat kuulleet uutisia koronaviruksesta ja heidän kanssaan on käyty keskusteluja siitä. Jo viime viikonlopulla useita tapahtumia oli peruttu, joka herätti lapsissa monenlaisia tunteita ja reaktioita. Maanantaina tieto kotiin jäämisestä herätti monia kysymyksiä aikuisissa sekä lapsissa. Pyrin selittämään lapsille tilanteen ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä sekä olla puhumatta koronasta liikaa.

Tiistai oli kaikkein vaikein päivä, koska koululta ei oltu saatu selkeitä ohjeita ja itse olin flunssainen. Pojat tappelivat lähes koko päivän, vaikka yritin vointini mukaan touhuta heidän kanssaan ja ohjata toiminnassa. Loppuviikolla oli helpompi aikatauluttaa IsoKarhulle koulupäiviä koululta saatujen tehtävien mukaan, mutta PikkuKarhulla oli vapaampaa aikaa. PikkuKarhun pakkoliikkeet ja impulsiivisuus pahenivat sekä yöunet muuttuivat katkonaisemmiksi. Poika on myös pitänyt paljon sormikkaita kädessä, mikä ei ole hänelle normaalia toimintaa. Perjantaina soitin päiväkotiin ja kyselin heidän rytmistään ja toimintatuokioistaan, jotta osaisin kotona alkaa noudattamaan samanlaista ohjelmaa PikkuKarhulla. Päivärytmi meillä onkin saman suuntainen, mutta yritän nyt pitää myös jonkinlaisia toimintatuokioita ja päiväunet ottaa ohjelmaan. Viikkokuvista laitan tarkemmin päivän ohjelman ja sieltä voi käydä tarkistamassa. Katsotaan auttaisivatko ne PikkuKarhua ja samalla Isokarhua.

Millaisia ajatuksia teillä on ensimmäisestä poikkeusviikosta?

Kotikoulu

Meillä jäi lapset eilen jo kotiin, mutta varsinainen kotikoulu alkoi tänään. Koululta painotettiin, ettei tämä ole lomaa. Tein IsoKarhulle lukujärjestyksen mukaisen aikataulun ja koulu alkoi hänellä kello yhdeksän, mutta ennen sitä piti tehdä normaalit aamutoimet. Kellon lyödessä yhdeksän, PikkuKarhu lähti naapurin lasten kanssa pihalle leikkimään ja me aloitettiin IsoKarhun kanssa opiskelu. Olin kirjoittanut opettajan antamat tehtävät lapulle ja Isokarhu sai tehdä niitä itsenäisesti omassa huoneessaan sekä tarvittaessa tietenkin pyytää apua. Itse tein omia koulutehtäviä olohuoneessa, jotta olisin tarvittaessa käytettävissä. Kun tehtävät oli tehty, piti niistä laittaa opettajalle kuva ja hän antoi palautetta. 45 minuutin jälkeen oli vuorossa välitunti. IsoKarhu laittoi vaatteet päälle ja meni 15 minuutiksi ulos potkimaan palloa. Annoin jokaiselle "oppitunnille" vain sen aineen tehtävät, jotta poika keskittyisi yhteen aiheeseen kerrallaan ja tekisi tehtävät huolellisesti. Katsoimme äidinkielen uutta aihetta yhdessä, jonka jälkeen hän pääsi tehtävien pariin.

Kiukkua ja haastetta tuotti, kun pyysin korjaamaan virheet. IsoKarhu olisi halunnut olla normaalissa koulussa ja kotikoulu tuntui typerälle. Päivä päättyi normaaliin tapaan kello 13 ja sitten oli vapata. Iltapäivällä Isokarhu kävi kaverinsa kanssa pihalla leikkimässä, jotta pääsi näkemään muitakin ihmisiä. Tällainen oli meidän ensimmäinen kotikoulupäivä ja pyrin noudattamaan samaa mallia jatkossakin. Tein päivästä aika napakan ja koulun päivärunkoa mukailevan, jotta tehtävät tulisi päivällä tehtyä ja rytmi säilytettyä sekä poikkeustilanteeseen sopeutumisesta hieman helpomman.

Miten teillä kotikoulu järjestettiin?

Rastirata luonnossa

Nyt koronaviruksen jyllätessä kaikki on peruttu ja suljettu, mutta onneksi meillä on vapaus kulkea luonnossa. Suunnittelin lapsille rastiradan läheiseen metsäämme ja toteutimme sen tänään. Jokaiselta rastilta löytyi tehtävä ja vihje seuraavalle rastille tuli IsoKarhun kännykkään.

1. Rasti:
Lasten piti etsiä jotain, missä voi kuljettaa aarteita. Olin piilottanut rastin läheisyyteen reppuja ja koreja. Kun kaikki oli löydetty, puhelimeen kilahti vihjeviesti kannosta.

2. Rasti: 
Jokaisen lapsen piti keksiä yksi hyvä asia toisista lapsista. Päivittäin he muistavat mainita toistensa huonoja puolia ja niin he nytkin ensin tekivät. Tämän rastin idea oli kuitenkin miettiä toisista hyviä puolia ja samalla kuulla hyvää omilta veljiltä. Positiivisten asioiden löytäminen ja ääneen sanominen tuntui haastavalle. Mielenkiintoista oli huomata, että PikkuKarhu keksi ensimmäisenä jotain hyvää sanottavaa toisista. Viesti kilahti puhelimeen ja siellä kehoitettiin etsimään polku ja kallio.

3. Rasti:
Lasten piti etsiä
- Käpy oravalle
- Hieno oksa koristeeksi 
- Jotain mitä voi käyttää pesässä pehmikkeenä 
- Jotain mitä voi polttaa
- Jotain mitä voi ihminen syödä
- Jotain mitä voi juoda.

Olin piilottanut rastin läheisyyteen lapsille pienet karkkipussit ja juomapullot. He pakkasivat aarteet mukaan ja viestin kilahtaessa jatkettiin matkaa pajunkissaa etsimään. Kaksi lapsista ei muistanut, mille pajunkissat näyttävät. Samalla kerrattiin näitä asioita.

4. Rasti: 
Vuorossa oli kuuntelutehtävä. Kuuntelimme yhdessä kuuluuko mopon tai auton ääntä, linnun laulua tai ihmisen puhetta tai jotain muuta. Auton ääni kuului, puhetta kuului ja lintukin lauloi tarkasti kuunnellessa. Lisäksi kuului tuulen humina. Lopuksi mietimme, mikä olisi paras kevään ääni. IsoKarhun vastaus oli, että mopojen äänet. Viesti kilahti ja lähdettiin kalliolta alaspäin etsimään suurta kiveä.

5. Rasti: 
Poikien tehtävänä oli etsiä jotain, mitä voisi veistää. Sen jälkeen etsittiin kaksi metsään piilotettua veistämisvälinettä. IsoKarhu osasi upeasti veistää ja huomasi sen sujuvan kokemuksella. Kun kaikki olivat päässeet kokeilemaan, lähdimme etsimään tietä ja vihjenuolia. PikkuNalle meinasi hiipua matkalle, mutta kaikkien mukana pysymisestä tuli pitää huolta. Rasteja ei saanut lukea, ennenkuin kaikki olivat paikalla. Viestitkin tuli lukea kaikkien kuullen ja samalla harjoitella toisten huomioimista.

6. Rasti:
Vuorossa oli matikkarasti, jossa lasten piti etsiä:
- 3 mustikan varpua
- 5 puun lehteä
- 8 jotakin kovaa
- 10 neulasta
Tämän jälkeen aarteet laskettiin yhteen. Seuraava vihje oli, että ylöspäin metsään kiven ja kannon välistä. Piti etsiä iso kaatunut puu pienten kuusten vierestä. Paikka oli sellainen, missä emme olleet aiemmin käyneet. Pienellä ohjauksella ja kannustuksella matka sujui ja rasti löytyi.

7. Rasti: 
Poikien piti rakentaa maja, minne pääsisi piiloon. Ohjeessa ei ollut majan koosta, tarvikkeista tai muistakaan yksityiskohdista. IsoKarhu otti johtajan aseman ja alkoi jakaa muille ohjeita. Lapset yrittivät rakentaa isoa majaa ja pettyivät, kun se ei onnistunutkaan. Vihjeeksi annoin vielä, ettei tehtävässä ollut määritelty piilopaikan kokoa ja lopulta he saivat risukasan tehtyä esimerkiksi hiirelle. Matka jatkui uusien kaatuneiden puiden yli eteenpäin ja poikittain kaatuneen puun ali rinnettä alas kohti kuvana lähetettyä rastia.

8. Rasti: 
Tämä rasti oli erilainen, koska sillä piti ottaa kuvia erilaisista asiosita. Lapset joilla ei ole puhelinta saivat lainata minun puhelintani.
Kuvattavia kohteita olivat:
- Jotain kaunista

- Jotain keväistä

- Jotain ruskeaa

- Jotain mikä tekee heidät iloiseksi 

Oli ihana nähdä, miten he heittäytyivät ja taiteilivat kuvaamisen parissa. Ylpeinä he esittelivät minulle otoksiaan. IsoNalle ei osannut keksiä kuvaa aiheesta, joka tekisi hänet iloiseksi.
Enää oli kaksi rastia jäljellä. Toisen vihje oli tien yli metsään ja taas piti löytää iso kanto sekä lunta. Pojat poukkoilivat jo aivan väärään suuntaan, mutta pienellä ohjauksella lähtivät oikeaan suuntaan ja löysivät rastin.

9. Rasti:
Heidän piti etsiä rasia, missä olisi aarre. Rastilla tuli lisävihje IsoKarhun puhelimeen, jolloin heidän piti ottaa kymmenen harppausta eteenpäin ja sen jälkeen muodostaa yhdessä ihmisketju sekä juosta eteenpäin rasialle. Rasiassa oli pizzapaloja välipalaksi. Viimeinen vihje kilahti puhelimeen ja tietä pitkin jatkettiin kohti oikealla puolella olevaa koivua sekä kuoppaa.

10. Rasti: 
Viimeinen rasti oli löytää mahdollisimman nopeasti kotiin ja pojat lähtivätkin oikaisemaan valtavan pajukon läpi. Reitti ei ollut helpoin, mutta suorin. Pienimmillä alkoi väsymys painaa, mutta kannustuksella selvittiin kotiin.

Tehdään pienillä asioilla synkästä ajastamme valoisampaa. 💛

Äännekoulu

IsoKarhun kanssa olemme käyneet muutaman vuoden aikana puheterapiassa ja hän on ollut kohta pari vuotta koulussa puheopetuksessa r-äänteestä. Muut kirjaimet ovat löytyneet, mutta r tuottaa haastetta. Opettaja vinkkasi meille äännekoulusta, jolla on saatu hyviä tuloksia. En ollut aiemmin kuullut koko äännekoulusta.

Miten toimii?

Soitin meidän terveydenhuollon puheterapeutille, joka on meille ennestään tuttu. Yleensä hänelle varataan arviointikäynti, mutta lapsen ollessa hänelle ennestää tuttu, emme tarvinneet käyntiä. Saimme lisenssin netissä toimivaan puheterapiaan. Loimme IsoKarhun kanssa yhdessä sinne tunnukset ja tutustuimme ohjeisiin. Nettisivuilla on myös ilmaista ja vapaata materiaalia, jos haluaa käydä tutustumassa. Lähetimme muutamasta kartoitustehtävästä videon puheterapeutille ja häneltä tuli harjoitusohjeet. Tehtäviä tulee noin kerran viikossa useampi ja niihin on selkeät video-ohjeet, jotka katsomme yhdessä lapsen kanssa. Ohjeiden jälkeen teemme harjoitukset ja kuvaamme sen videolle sekä lähetämme puheterapeutille. Hän katsoo videot ja kommentoi sekä antaa vinkkejä. Tämän jälkeen tulee uusia harjoituksia. Helppoa ja lapselle mielekästä, mutta vaatii aktiivisuutta vanhemmalta teettää tehtäviä ja kannustaa lasta onnistumisessa. Katsotaan saadaanko millaisia tuloksia tämän kolmen kuukauden aikana.

Lisäksi IsoKarhulla alkaa ensi viikolla musiikkiterapia, jota itse odotan innolla. Poika on musikaalinen ja toivon hänen saavan musiikkiterapiasta apua itselleen. Siitä lisää ensi viikolla.

Sairaudet kiertää

Ajattelin kirjoittaa teille meidän lomasta, mutta viikonloppu on nyt enemmän pinnalla. Varoitan tässä kohtaa ihmisiä, jotka ovat herkkiä eritejutuille. Tämä postaus pitää sisällään eri muodoissa olevia eritteitä.

Kaikki lapset tulivat meille perjantaina. Toiset olivat olleet isänsä sekä sukulaistensa luona ja toiset olivat olleet mummolassa. Illalla PikkuNalle yski ja hengitti hieman raskaasti, mutta muuten hänen vointinsa oli normaali. Lauantaina aamupalapöydässä huomasimme hänen olevan tulikuuma ja kuumetta olikin 38.4. Poika painui peiton alle nukkumaan ja pysyikin koko päivän sängyssä. Päivällä hän sanoi oksennuksen tulevan ja juoksin hakemaan pussia, mutta se oli liian myöhäistä. Oksennus lensi yläsängystä seinälle ja lattialle, eikä auttanut kuin alkaa desifioivalla pesuaineella pyyhkimään niitä ja sen jälkeen pesemään myös vessaa. IsoNallella oli ollut useamman päivän vatsaongelmia, mutta ne eivät ole hänellä mitenkään harvinaisia. Ne eivät myöskään ole tarttuvaa, mutta aiheuttavat ikävää oloa ja lisäpyykkiä. Meillä on kaksi pyykkikonetta ja kuivausrumpu. Koko viikonlopun pyöritettiin IsoKarhun ja PikkuKarhun viikon reissun aikana tulleet pyykit ja PikkuNallen lakanat sekä muuta pyykkiä. Mieheni oli lauantai-iltana terveiden lasten kanssa uimassa, koska olimme sen heille luvanneet jo ennen sairastumista. Minä jäin kotiin siivoamaan ja hoitamaan kipeää lasta. Ilta venyi kaikenkaikkiaan hieman myöhemmäksi normaalista illasta ja me laittelimme mieheni kanssa vielä 11 aikoihin pyykkejä. PikkuNalle tuli alakertaan sanomaan, että oksennus oli mennyt ohi pussista tyynylle. Menimme katsomaan ja näky oli järkyttävä; oksennustippoja oli rappusissa, lattialla, vessassa, seinissä ja ovenkahvoissa sekä pojassa. Tässä vaiheessa emme olleet vielä edes päässeet lastenhuoneeseen. Mieheni meni pesemään PikkuNallea ja minä avasin lastenhuoneen oven, mutta olisi tehnyt mieli laittaa ovi takaisin kiinni ja kävellä pois. Hetken jouduin miettiä, mistä aloittaisin...Olin tehnyt iltapalaksi terveellistä mustikkasmoothieta ja sitä mustikkaa oli edellä mainittujen lisäksi lastenhuoneessa seinillä, lattialla, ylä- ja alasängyssä, patjoilla, lakanoilla ja tyynyllä. Onneksi olin virittänyt PikkuKarhulle patjan evakkoon työhuoneeseen, koska oksennusta olisi valunut muuten yläsängystä hänen päähänsä. Kun saimme siivottua, kello oli jo 12. Oli pakko päästä suihkuun vielä ennen nukkumaan menoa, mutta PikkuKarhu tuli rappusissa vastaan kertoen pissan tulleen sänkyyn. Molemmat pesukoneet pyörivät jo ja oksennuspyykit oli viety parvekkeelle odottamaan aamua. Lakanoiden vaihtamisen ja suihkun jälkeen ei enää uni tullutkaan, joten yöunet jäivät melko lyhyeksi. En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.

Sunnuntaina kävin terveiden lasten kanssa seurakunnassa ja lähdimme metsäretkelle. Mieheni jäi pesemään pyykkiä ja lepäilemään, koska hänellä oli huono olo. PikkuNalle oli vielä eilen ja osan tästä päivästä eristyksessä lastenhuoneessa. IsoNallen vatsa saatiin vasta illalla toimimaan, mutta onneksi saatiin, koska poika oli jo todella tuskainen. Metsäretki sai pojat väsymään niin, ettei illalla tarvinut kauaa unta kysellä. PikkuKarhu sai vielä nukkua työhuoneessa, joka oli hänelle mieluista. Heräsin yöllä siihen, että mieheni valitti huonoa oloa ja mittasi kuumetta. Hän on vuorostaan kuumeessa ja meidän makuuhuoneessa eristyksessä, että tauti leviäisi mahdollisimman vähän. Olen koko viikonlopun koittanut tehdä marjasmoothieita ja syöttänyt vitamiineja, desifioida vessaa ja ovenkahvoja sekä lisäksi olemme pesseet pyykkiä ja leluja sekä usein käsiä. Eilen illalla selvisi, että lasten mummo oli ollut 40 asteen kuumeessa silloin, kun pojat olivat siellä. Hän ei ollut kertonut asiasta meille eikä lasten äidille, mutta myöhäistä se nyt enää olisikaan. Onko kyseessä influenssa, vatsatauti vai tavallinen kuumeflunssa? Sitä emme varmuudella tiedä, mutta hoito kuitenkin kaikkiin sama. Olemme olleet koko alkuvuoden kipeinä ja koko perhe on jo todella väsynyt sairastamiseen. Rukoilemme ja teemme parhaamme, ettei uusia sairastuneita tule.

Sairastelumme ei toisaalta ole ihme, koska kaikki neljä lasta ovat eri kouluissa (ja päiväkodissa) ja heillä on kaksi kotia sekä mummolat, unohtamatta harrastuksia. Tautikierteen jatkuessa vastustuskyky on heikentynyt koko perheeltä ja stressitaso noussut. Olen suostunut ottamaan jopa valkosipulin käyttöön, vaikka meinaan oksentaa jo pelkästä hajusta. Nyt meillä yritetään kaikin keinoin antaa sairauksille kyytiä.

Oletteko te pysyneet terveinä vai sairastelleet? Mitkä ovat sinun parhaat vinkit ehkäistä tauteja?