30th Birthday Party

Minun on pitänyt kirjoittaa tästä jo pitkän aikaa, mutta se on jäänyt.
Ystäväni täytti tammikuun alussa 30 vuotta ja hän piti kunnon juhlat. Ne olivat Helsingissä ja niissä oli kolme osiota (brunssi, toimintaa, illanviettoa).
Koska minulla oli lapset, osallistuin päivällä olevaan osioon. Päätimme erään toisen ystäväni kanssa matkustaa yhdessä. Olimme menossa bussilla, mutta totesimme auton olevan parempi vaihtoehto kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa.
Lähdimme jo aamusta ajamaan ja selvisimme yhdellä pysähdyksellä. Brunssi oli järjestetty ruotsinkielisen seurakunnan kahvilassa ja koko tila oli vuokrattu sankarin käyttöön. Paikalla oli sukulaisia ja ystäviä. Ihmisiä ei ollut kovin paljon, joten oli helppo jutella vieraidenkin kanssa. En tiedä kuuliko siellä enemmän englantia vai suomea, sen verran kansainvälistä porukkaa oli. Itse kylläkin pysyin turvallisella suomenkielellä.

Olin kasannut ystävälleni korin täyteen kaikkea tarpeellista kolmekymppiselle ja askarrellut kortin, jossa oli selitykset korin sisällölle sekä lehdistä leikattuja tekstejä. Otin koristan sekä kortista kuvan, mutta ne ovat hävinneet jonnekkin.
Korissa oli:
* kasvonaamio
* kasvovoide
* sisuja           
* tuikkualusta, jossa oli tuikku
* tummaa suklaata
* matkapeli
* kylmälaukku

Lapsille oli aivan ihana leikkinurkkaus, jossa oli "yläkerta". Pojat olivat innoissaan uusista leluista ja tyttöjenkin leikkiseura kelpasi. Pikku Karhu tuli välillä hakemaan aikuisten huomiota ja sitten taas lähti muiden lasten kanssa. Oli mukavan rentoa yhdessä olemista. Pelasimme porukalla jotain kaivos(?)peliä. Autoimme myös tiskien kanssa, ettei sankarin tarvinnut olla kokoajan keittiössä.

Kotimatkalla kävimme syömässä ja sen lisäksi täytyi pitää yksi vessatauko. Reissuun meni koko päivä ja teki hyvää vaihtaa välillä maisemaa.
Kiitos vielä mukavista juhlista sankarille ja paljon onnea. <3

Tohelotorstai

Viime viikon torstai ei mennyt aivan putkeen. Olin lähdössä iltavuoroon ja minulla oli jo kamala kiire, koska olin koittanut ehtiä siivota. Paiskasin ulko-oven kiinni ja muistin juuri sillä hetkellä, että otin vain työavaimet mukaani. Juoksin nopeasti kolmanteen kerrokseen ja toivoin ystäväni olevan kotona, jotta saan vara-avaimen. Hän oli onneksi kotona ja pääsin juoksemaan töihin avaimen kanssa.
  Töissä minulle tapahtui työtapaturma ja oikea nilkkani linksahti sivusuunnassa.Hieman yliliikkuvat nivelet varmasti edesauttoivat tapahtumaa. Ajattelin sen olevan vain hetken kivulias, mutta laitoin siihen varoksi kylmää. Jalan ulkosyrjään tuli samantien mustelma ja nilkasta alaspäin oli hieman kipeä kävellessä. Illan mittaan jalka kipeytyi koko ajan enemmän ja loppuvuorosta en pystynyt oikein edes kävelemään. Työkaverini laittoi nilkkaan tukisiteen ja haki särkylääkettä sekä tarjosi kyytiä kotiin. Sanoin kuitenkin pärjääväni ja linkkasin loppuvuoron sekä lyhyen kotimatkan.
Viikonloppuna jalka oli hieman parempi, enkä jaksanut laittaa siihen tukisidettä. Otin särkylääkettä töihin lähtiessä ja töissä, niin pärjäsin ihan hyvin. Maanantaina touhutessani poikien kanssa pihalla jalka tuli taas paljon kipeämmäksi ja päätin varata ajan työterveyteen. Olin varma ettei siinä olisi mitään, mutta parempi oli käydä näyttämässä vakuutuksia ajatellen. Työterveydessä hoitaja totesi, että oikeasta jalasta ovat nivelsiteet venähtäneet. Hoitona on kolme viikkoa tukisidettä ja kovan rasituksen välttäminen (ei kuitenkaan kokonaan liikkumiskieltoa) sekä tarvittaessa särkylääkettä. Sanoin pärjääväni jalan kanssa töissä, kun ottaisin hieman varovaisemmin. Tällä viikolla meillä on ollutkin vähemmän henkilökuntaa töissä ja kävelyä tullut enemmän, joten jalka on kipeytynyt. Olen ottanut töihin lähtiessä särkylääkettä ja välillä joutunut töissäkin ottamaan. Taukojen aikana olen ottanut kengän pois ja nostanut jalkaa kohoasentoon. Jalka on parina viime päivänä turvonnut sen verran, että työkenkä puristaa.
Olen luonteeltani sinnikäs, enkä kovin herkästi hakeudu sairaslomalle. Nyt kuitenkin tuntuu sille, että jos jalka ei muutu viikonloppuna paremmaksi, täytyy minun hakea sairaslomaa. Turha rasitus vain pitkittää vaivan parantumista.
Olen melkein pakkolevossa, koska venähdyksen lisäksi minulla alkoi loppuviikosta flunssa. Onneksi nyt on vapaa viikonloppu ja voi ottaa hieman rennommin (lasten sallimissa rajoissa). Täytyy katsoa mihin vointi kaikenkaikkiaan muuttuu ja mitä teen.

Tämä hetki

Pitkän hiljaisuuden jälkeen istahdan koneelle kirjottelemaan. Ulkona satoi viime yönä lunta, joka tuo ihanasti valoa. Tämä talvi on ollut melkoisen musta ja pimeä, koska lumet ovat tulleet ja melkein samantien lähteneet pois. Lapsetkin ihmetelleet tätä talvea ja olleet harmissaan sulaneista lumista.
Vesi kiehuu ihanaa mansikkaista yrttiteetä varten. Olen ihastunut yrttiteehen ja tilailen netistä eri makuja. Taustalla soi Spotifysta "Vain elämää"- sarjan hitit, joista hypin mielestäni ärsyttävät biisit ohi.
Tänään olisin saanut nukkua pitkään, koska lapset ovat isällään ja menen iltavuoroon. Heräsin kuitenkin jo seitsemältä. Vaikka olisi vielä väsyttänyt, uni ei enää tullut. Päätin käydä kuumassa suihkussa ja suihkun raikkaat sekä vähän kosteat hiukset tuntuvat ihanille. Hiukseni ovat kasvaneet yli leikatusta mallista, joten pyöräytän hiukset usein nutturalle tai teen pienet letit päällimmäisistä hiuksista. Ensi viikolla pääsen kampaajalle rentoutumaan.
Taitoin eilen töissä nilkkani ja se oli illalla todella kipeä. Vaikka tänään se on tuntunut paremmalle, en kuitenkaan uskaltanut lähteä salille. Katsotaan mille alkaa tuntumaan, kun töissä kävelen enemmän. Nyt otan rauhallisen aamun ja nautin hetken kiireettömyydestä. Pian otan kännykästä Raamatun esiin ja luen tämän päivän hartaustekstin ja nautin teestäni. Pyrin joka aamu lukemaan Raamattua, mutta aina siihen ei pysty kunnolla keskittymään. Aamut ovat lapsiperheessä melkoisen hektisiä.
Tässä on vuosikin jo vaihtunut viime postaukseni jälkeen, joten ihanaa uutta vuotta jokaiselle lukijalle. <3 Kiitos kun luette tekstejäni ja kommenteista, joita olen saanut. Palautetta on kiva saada. Elämässä on nyt yksi aikakausi tullut päätökseen ja uusi sivu auennut. Toivon tämän vuoden täyttyvän toivolla ja ilolla. Ihminen on niin hauras ja vajavainen. Pysähdyn välillä miettimään omia elämänkokemuksiani ja virheitäni. Mielen valtaa epäonnistuminen ja pettymys, mutta samalla kiitollisuus Jumalan huolenpidosta. Jokaisella on varmasti joitain asioita jotka olisi voinut jättää sanomatta tai tekemättä, mutta tehtyä ei saa enää tekemättömäksi. Niistä voi kuitenkin oppia ja niiden kautta voi kasvaa ihmisenä. Omien kokemusten kautta voi myös olla tukemassa muita samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Joskus elämässä voi tuntua kuin seinä tulisi vastaan, mutta muista silloinkin Jumalalla on suunnitelma eteenpäin selviämisestä. Puhu jollekin äläkä jää asioidesi kanssa yksin. Olkoon tämä vuosi myös sinun elämässäsi täynnä toivoa. <3