Saavuttamattomia Unelmia

" Kyynel toisensa jälkeen pudonnut pitkin poskia. Mukanaan ne tuoneet ovat tunteita ja unelmia monia. Kuka näkee, kuka kuulee vai kaikuvatko huudot vain tyhjinä tuuleen. "
Näin kirjoitin erääseen Instagramin kuvan kuvatekstiksi ja se pitää sisällään saavuttamattomia unelmia, pettymystä itseä kohtaan ja kiukuttelua Jumalalle sekä pientä kateutta muille ihmisille.

Hieman pinnallinen unelma, mutta silti minulle tärkeä löytyy omasta kropasta. Lasten syntymän jälkeen en ole saanut kroppaani enää timmiin kuntoon ja se harmittaa kovin. Nyt minulla on ollut puoleksi vuodeksi ilmainen salikäyttö, uimahalli ja personal trainer. Joka kerta vuosien aikana kun aloitan motivoituneena treenaamisen, iskee kamala flunssakierre. Tähän puoleen vuoteen mahtunut monia vastoinkäymisiä, jotka estäneet tehokkaan ja tuloksekkaan treenaamisen. Kuudesta kuukaudesta ainakin kaksi mennyt sairasteluun tai liikuntakieltoon.
Haluaisin erityisesti keskivartaloa kiinteämmäksi, koska se on ollut minun "häpeäpilkkuni".  Joskus häpesin kroppaani niin paljon, etten kehdannut mennä uimahalliin. Mieheni on kuitenkin saanut rohkaistua minua ja nykyään se ei ole mikään ongelma. Nyt pystyn olemaan, vaikka alasti saunassa vieraiden ihmisten kanssa. Silti mieltä kaihertaa kaipuu treenattuun keskivartaloon, jota kehtaisi esitellä.

Toinen unelmani liittyy bloggaamiseen. Aikoinaan Jumala antoi minulle idean tästä blogista ja halusin aloittaa kirjoittamaan anonyyminä, jotta voin tehdä sitä täysin rehellisesti ja avoimesti ja rohkaista muita oman elämäni kautta. Olen vuosien varrella itsenäisesti opetellut kirjoittamista ja samalla se on ollut minulle keino prosessoida elämääni. Keväällä aloin haaveilemaan blogin kehittämisestä ja bloggaamisessa sekä kuvaamisessa kehittymisestä. Toistaiseksi minulle ei ole auennut uusia ovia yrityksistä huolimatta  ja se on ollut aika kova pettymys.

Kolmantena haaveena on löytää oma paikkani ja merkitys tässä kaupungissa. Koen Jumalan johdattaneen meidät juuri tänne, joten Hänellä varmaan on joku suunnitelma. Tähän liittyy monia asioita, joten taidan kirjoittaa tästä myöhemmin aivan oman postauksen.

Toisinaan minusta tuntuu muiden saavan minun unelmani omaan elämäänsä ja koen silloin pettymystä itseäni kohtaan. Samalla olen kuitenkin aidosti todella iloinen ja onnellinen muiden ihmisten puolesta. Elämässäni toteutui viime kesänä unelmia omakotitalosta ja opiskelusta. Uskon Jumalan antaneen minulle vuoden aikana uusia unelmia. Vaikeinta on odottaa niiden toteutumista ja sitä toteutuvatko ne koskaan. Onneksi voin jättää kaikki haaveeni, toiveeni ja pettymykseni Jumalalle.

Juhannuksen Viettoa

Monilla perheillä on erilaisia Juhannusperinteitä, mutta meidän perheellä ei sellaista vielä ole. Monena vuotena olemme kyllä olleet mummilassa savusaunassa ja grillaamassa. Tänä vuonna emme lähteneet sinne, koska olemme tässä kuussa jo pari kertaa olleet ja lapset reissaavat muutenkin.

Mitäs sitten? 

Meillä oli koko perhe koossa, kun kaikki lapset olivat meillä. Päivällä laitoimme kesäisessä lämpöisessä säässä pihaa. Juhannukseen ja kesään kuuluu grillaaminen, mutta surullista kyllä, meillä ei ole omaa grilliä. Onneksi uunissamme on grillivastus, joka vähän helpotti tilannetta. Tuntui hyvälle laittaa perheelle ruokaa kerrankin ajan kanssa ja Ison Karhun auttaminen. Meillä oli lapsena monenlaista grilliruokaa ja haluan jatkaa tätä perinnettä.

Tarjolla oli: 

- Uunilohkoperunoita
- Pekoniin käärittyjä herkkusieniä juustopalalla
- Maustettuja kesäkurpitsoja
- Kanaa ja Maisseja
- Ison Karhun tekemää salaattia 
- Jälkiruoaksi jäätelöä

Juhannusaattona oli poikkeuksellisesti hellepäivä, kun yleensä silloin sataa vettä tai räntää. Kävimme läheisellä järvellä uimassa. Ranta on pitkälle matalaa ja lämmintä, joten lasten kanssa mahtava paikka. Pojat nauttivat kovasti vedessä leikkimisestä ja viihtyivätkin pitkään. Kotona lämmitimme puusaunan ja käytimme viimein häälahjaksi saamamme vihdan. Suunnitelmissa oli kokon katsominen, mutta metsäpalovaroituksen takia kokon polttaminen oli epävarmaa. Lasten kierrosten kiihtyessä, totesimme "höyhensaarien" olevan parempi vaihtoehto.

Meillä meni siis Juhannus perheen parissa kotosalla, mutta mukavaa puuhaa saimme silti järjestettyä. Pojat tykkäsivät eniten uimareissusta.

Mites teidän Juhannus sujui? Onko teillä vihta vai vasta vai joku aivan muu?

Iloista ja Ihanaa Kesää Kaikille! <3

Tyytymättömyys vai Kiitollisuus?

Tein viime viikolla itselleni kiitollisuushaasteen Instagramiin (Voit seurata minua siellä käyttäjänimellä Treasurer_mama) ja päivitin joka ilta stooriini asioita, joista olen sinä päivänä kiitollinen.

Tässä joitakin kiitollisuuden aiheitani kuluneelta viikolta:

- Auringosta ja lämmöstä olin monena päivänä todella kiitollinen
- Saunomisesta ja uimisesta
- Lastenvalvoja-ajan nopeutumisesta
- Personal trainerista ja salilla käymisestä
- Ystävistä
- Lapsista 
- Puolisosta
- Omasta kasvimaasta
- Siististä kodista ja juoksevasta vedestä sekä pyykkikoneesta
- Kauniista kaupungistamme
- Seurakunnasta ja Jumalan huolenpidosta
- Kauniista luonnosta ja kukkasista 
- Lasten ystävistä, päiväkodista ja kesäkerhosta 

 

 

Miksi tein tällaisen haasteen itselleni? Yhtenä päivänä kaikki tuntui olevan surkeasti ja tunsin olevani surkea ihmien, mutta en halua olla ihminen joka valittaa kaikesta ja kaikista. Haluan oppia iloitsemaan pienistäkin asioista ja löytämään jokaisesta päivästä jotakin hyvää sekä kiitoksen aiheita. Päivittäin on helppo löytää huolia ja murheita sekä epäonnistuneita tilanteita. Niiden listalle olisi varmasti helposti tullut pituutta. Voin sanoa rehellisesti, että oli päiviä jolloin kiitollisuuden löytäminen oli vaikeaa. Juuri niihin päiviin haaste oli osuva, koska jouduin oikeasti miettimään hyviäkin asioita siitä päivästä. Samalla huomasin, että niinäkin päivinä elämässäni on asioita, jotka ovat hyvin.

Jokaisen elämä on erilaista ja jokainen ihminen on erilainen. Koskaan ei pitäisi verrata omaa elämää jonkun toisen elämään, eikä varsinkaan sosiaalisen median perusteella. Sosiaalinen media voi todella paljon vääristää kuvaa ihmisestä ja hänen elämästään, koska jokainen voimme itse valita mitä julkaisemme ja kuinka paljon muokkaamme kuviamme.

Huomaatko katsovasi esim. toisten julkaisemia kuvia tai päivityksiä kadehtien? Rakentaako tai antaako kateus mitään hyvää kenellekkään?
Parempi vaihtoehto on iloita toisen hyvästä ja antaa aidosti positiivisia kommentteja sekä nähdä omassa elämässä hyvin olevat asiat.

Olisiko sinun hyvä tehdä kiitollisuushaaste? Haastan sinua kokeilemaan. 💓 
Mistä sinä olet tänään kiitollinen?

Hammaspeikko

Lapsia on aina peloteltu hammaspeikosta ja muutamat lastenlaulutkin kertovat siitä.

Me kävimme tänään Pikku Karhun kanssa hammashoitajan vastaanotolla 5-vuotis tarkastuksessa. Poika kävi puoli vuotta sitten tarkastuksessa ja takahampaissa oli alkavia reikiä. Nyt kun kävimme ylhäällä takana oli kolme reiän alkua ja alhaalla takana kaksi pienempää reiän alkua. Hoitaja laittoi paikka-ainetta ja kävimme läpi syitä, joista reiät ovat voineet tulla. Hän puhui Pikku Karhullekin hammaspeikon raapaisusta ja sen hoitamisen tärkeydestä. Toivottavasti fluorihoidolla saadaan reiät pysäytettyä. Sovimme uuden käynnin taas puolen vuoden kuluttua ja katsomme tilannetta sekä Pikku Karhun mahdollista ristipurentaa.

Koen niin huonoa omaatuntoa asiasta ja löin kunnolla huonon äidin leiman otsaani (tiedän myös joidenkin ihmisten tekevän sen). Meillä syödään säännöllisesti eikä napostella. Lapset eivät herkuttele juuri koskaan meidän luona, vaan joka toinen viikonloppu isänsä luona on karkkipäivä. Meillä on syöty vain harvoin rusinoita ja pyrin herkuttomuuteen kolme vuotiaaksi asti. Pikku Karhu saa päiväkodissa joka aterian jälkeen pastillin ja pienempänä sai kotonakin. Jossain vaiheessa ne vain unohtuivat pois käytöstä, mutta kävimme heti hammashoitajan jälkeen ostamassa uuden Hakkaraispurkin. Hampaiden pesu on todella haastavaa Pikku Karhulla, kun kaikki hammastahnat ovat hänestä tulisia ja suu on todella jäykkä aukeamaan. Puheterapian suujumpat ovat hieman auttaneet suun liikkuvuuteen ja katkaisemaan hampaiden pesua, mutta ei se helppoa ole vieläkään. Myönnän aamuisen hammaspesun unohtuvan, koska aamut olivat hektisiä yksinhuoltajana ja toisinaan vieläkin eikä hampaiden pesusta ole tullut aamurutiinia. Meillä juodaan silloin tällöin vichyä ja joskus harvoin tuoremehua, mutta ei koskaan limsaa. Nyt saavat makuvichytkin jäädä. Ostin taas uutta hammastahnaa kokeiluun, jonka ei todellakaan pitäisi olla tulista. Pikku Karhu sai myös valita itselleen uuden hammasharjan. Saimme hammashoitolasta "Hakkaraisen hampaidenhoitopolun", jota yritämme nyt oikeasti noudattaa ja saada tarroilla onnistumaan.

Toivon ettei ole liian myöhäistä pelastaa lapseni suun terveys.

Millaisia kokemuksia sinulla on lasten suun hoidosta? 
Onko teillä kenelläkään lapsista löydetty reikiä?

Helpot Lasten Synttärit

Lasten synttärit tulossa? Mitä tarjota? Tämä kysymys herää joka kerta, kun on synttärit.


Meillä vietettiin sunnuntaina Pikku Karhun 5v. kaverisynttäreitä ja viikon päästä juhlimme mummilassa sukulaissynttäreitä. Nuorimmalla oli nyt ensimmäiset kaverisynttärit, koska aiemmin hän ei ole oikein ollut kiinnostunut kavereista. Hänellä on kolme parasta päiväkotikaveria, jotka kutsuttiin. Heistä kaksi pääsi tulemaan vanhempiensa kanssa. Koska nyt on kesä, päätin laittaa synttärit parvekkeelle. Samalla parvekkeen kesäsisustus tuli viimeisteltyä ja muutenkin kotona siivottua. Ihanaa miten innokkaita ja avuliaita siivojia lapset olivat.

Olen järjestänyt lapsille erilaisia teemasynttäreitä, kuten eläin-, merirosvo-, ninjago-, pokemon-, legosynttärit. Lapset ovat itse saaneet päättää teeman, mutta Pikku Karhulla ei ole suuria toiveita ollut. Tällä kertaa teemana oli siis kesä ja lämpimästä päivästä nauttiminen.

Tarjottavat olivat yksinkertaisia, mutta lapsille mieluisia:
👌 Varsinaisen kakun tilalle tein jäätelökakun
👌 Poppareita
👌 Karkit uppoaa aina
👌 Pipareita hävisivät kumman nopeasti
👌 Itse tehtyä jauheliha- ja kanapizzaa

Lisäksi vichyä ja marjamehua sekä aikuisille kahvia. Kaikki tykkäsivät ja saivat riittävästi.
Koska oli hyvä ilma, lapset pystyivät leikkimään sisällä ja ulkona.

Ensi viikonloppuna pidettäviin juhliin teemme isovanhempien kanssa nyyttärimeiningillä tarjoilut, joten tekeminen jakaantuu.

Millaisia lasten synttäreitä teitä on vietetty?

Hellepäivä Lasten Kanssa

Kun yrität opiskella neljän erityislapsen kanssa ja toteat viisaammaksi siirtää opiskelun tuonnemmaksi...

Eilen mieheni oli normaalisti töissä ja kaikilla lapsilla oli lomapäivä. Ajattelin aamupäivällä opiskella lasten leikkiessä ulkona, mutta he eivät saaneet yhteistä leikkiä aikaiseksi. Jatkuvan keskeytyksen jälkeen päätin suosiolla laittaa läppärin sivuun ja lähteä katsomaan lapsien touhuja. Suljin vesihanat ennenkuin he laskivat kaivon tyhjäksi nurmikolle. Tein ruoaksi kaalikeittoa, jonka mausteita sain omalta pieneltä kasvimaalta. Kesällä syömme usein parvekkeella ja lapset innostuvat siitä aina todella paljon.

Ruoan jälkeen päätin haasteista huolimatta lähteä lasten kanssa markkinoille kiertelemään ja kirjastoon. Koska oli kuuma kesäpäivä, uiminen olisi ollut mahtavaa. En kuitenkaan uskaltanut lähteä kaikkien neljän lapsen kanssa uimarannalle, koska kaikki eivät osaa vielä uida. Hetken neuvoteltuani mieheni kanssa sovimme, että ostaisin Pikku Karhulle synttärilahjaksi uima-altaan pihallemme ja siitä olisi iloa koko perheelle. Pojille sanoin heidän saavan yllätyksen, jos osaisivat käyttäytyä kaupungilla. Ihanasti he tsemppasivat toisiaan käyttäytymään hyvin, jotta saisivat yllätyksen. Kun lapset "purkautuivat" laumana ulos autosta, he juoksivat ja huusivat sekä hyppivät roskisten yli. Ihmiset katsoivat hämmästellen. Pienen puhuttelun jälkeen pojat kuitenkin kävelivät melkein koko reissun käsikädessä ja parijonossa. Eräs ulkomaalainen mies katseli meitä ja totesi "sinulla on todella paljon lapsia".

Kirjastosta selvittiin suurin piirtein kunnialla ja vuorossa oli yllätys. Kerroin heille sen olevan Pikku Karhun synttärilahja, jota toisetkin saisivat käyttää. Motonetissä ei ollut netistä katsomaani mallia, mutta hieman pienempi löytyi. Iso nalle halusi ostaa omilla rahoillaan vesiliukupatjan. Pojat olivat innoissaan ja ylpeitä omasta toiminnastaan. Kävimme vielä palauttamassa heidän löytämiään pulloja ja niillä rahoilla ostivat yhteiset karkkipussit. Halu jakamiseen ei ole joka päiväistä, joten tällainen oli ihanaa katseltavaa. Ruoan jälkeen pumppasimme porukalla uima-altaan. Vesijutuistakin he saivat riidan aikaiseksi, mutta ohjaamisella selvittiin. Jatkuvalla ohjaamisella asiat onnistuvat lapsilta parhaiten, mutta kaiken muun tekemisen voin minä silloin unohtaa.

Illalla pääsin naistenpiiriin hetkeksi hengähtämään ja tapaamaan ihania ihmisiä. Tästä mahdollisuudesta olen miehelleni ja näille naisille sekä Jeesukselle todella kiitollinen. <3

Millainen päivä sinulla on ollut?

Unelmien Piha

Pihaunelmista totta? Te ketkä seuraatte minua Instagramissa, olette nähneet julkaisujani piharemontistamme. Keväällä mieheni päätti, että alamme toteuttamaan hänen pitkäaikaista unelmaansa pihan laittamisesta. Piha oli kieltämättä epäkäytännöllinen epätasaisuuksien ja tiheän metsän sekä hyttysmäärän takia. Mielestäni ajatus ajankohdasta olisi mahdoton, mutta luotin mieheeni.

Meillä ei ollut moottorisaha, joten aloitimme sahaamisen käsisahalla. Ihmeellisesti pian sen jälkeen tori.fi-sivustolle ilmestyi uusi käyttämätön moottorisaha myyntiin ja vielä edulliseen hintaan. Kiittelimme Jumalaa avusta. Suurimpien puiden kaatamiseen otimme ammattimiehet, jottei tapahdu mitään vahinkoa. Puuta oli paljon ja risujen sekä pölkkyjen määrä tuntui loputtomalta. Minulla oli tulossa käden toimenpide, jota ennen piti saada mahdollisimman paljon tehtyä. Yritimme saada ihmisiltä apua talkoisiin, mutta kukaan ei päässyt. Saimme kuitenkin ajoissa pihan kaivuria varten valmiiksi.

 

 

Edellisenä päivänä ennen kaivurin tuloa mursin sormeni, joten minusta oli vielä vähemmän apua piharemontissa. Pystyin onneksi jaloilla tasoittamaan maata tarvittavissa kohdissa. Muuten lapiohommat jäivät mieheni tehtäväksi. Onneksi suurimmat työt tehtiin koneilla. Kaivuri oikaisi talon päädystä rinnettä ja tasasi takapihaa. Yritin saada piharemonttiimme yhteistyökuvioita, mutta ne ovet eivät tässä kohtaa auenneet.

Takapihamme on nyt tasainen, mutta viereisiä tontteja alempana. Mieheni tasasi epäkohdat ja kylvi nurmen, jonka kasvua seurailemme ja odottelemme. Rinteisiin pitää vielä keksiä jotakin, kunhan nurmi alkaa kasvaa.  Keskelle pihaa tuli kolme isoa kiveä, joiden keskelle tulee valoa tuova pihavalo. Joitain kukkia kävin puutarhalta ostamassa. Todella suuri kiitosaihe ovat mummoltani saadut kukkaset, joita laitoin kivien läheisyyteen ja pihan takana olevaan rinteeseen. Haluaisin vielä pari Tuijapuuta tai jotakin pensasta keskiosaan. Takaosan rinteestä paljastui iso kivi, joka jäi sinne koristeeksi.

Puumajan viereen laitamme pyykkitelineen, missä pyykit kuivuvat kesällä hyvin. Mieheni on alkanut itse rakentaa puuliiteriä ja en voi kuin ihailla hänen taitojaan. Lisäksi siirrämme kompostimme tuohon "huoltonurkkaukseen". Pienen kasvimaan oli tarkoitus tulla takapihalle, mutta laitoinkin sen etupihalle omenapuiden läheisyyteen. Kirjoitin aiemmin muutoksia kaipaavista kohdista pihallamme ja sain kivoja ideoita, joista osan olen toteuttanut. Tästä kuitenkin myöhemmin, kunhan saamme valmista. Haaveita vielä on, mutta katsotaan mitkä niistä on mahdollista toteuttaa tänä kesänä ja mitkä menevät ensi kesään. Meidän pihasta tulee niin kaunis ja viihtyisä. Jälkeen päin olen miehelleni kiitollinen ja onnellinen hänen päätöksestään.

Millainen takapiha teillä on? Olisiko lisää vinkkejä meidän takapihallemme?