tiistai 26. toukokuuta 2020

Arvokompassissa Työ

Aloitin viime viikolla kirjoittamaan arvokompassia ja seuraavaksi vuorossa olisi työ. 

Työ

Mitä pidät tärkeänä työssäsi? Minkälaista työtä haluaisit tehdä, jos saisit valita vapaasti?

Työsssäni pidän tärkeänä hyvää työilmapiiriä ja monipuolista työnkuvaa. Työntekijöiden yhteistyöllä ja esimiehen tuella päästään kohti asiakkaan etua. Hyvä työilmapiiri ja huumori ovat tärkeitä asioita, jotta kaikki jaksavat työssä. Henkisesti raskaassa työssä myös hyvä työnohjaus ja esimiehen osaaminen ovat tärkeitä. Etenkin sosiaalisella alalla omasta jaksamisesta huolehtiminen tulee muistaa. Tykkään tiimityöskentelystä, mutta osaan työskennellä myös yksin. Pidän tärkeänä, että asiakkaan hyvinvointi ja edun tavoitteleminen ovat työskentelyn päämäärä. Haluan olla auttamassa erilaisia ihmisiä, joilla on vaikeaa. Haluan heidän löytävän elämäänsä toivoa ja arvostusta. Mielestäni jokaisessa ihmisessä on jotakin hyvää ja haluan olla tukemassa sen löytämisessä. Pidän tärkeänä työssäni varmuutta sen jatkuvuudesta, joten vakituinen työsuhde olisi minulle paras. Lisäksi aiempaa koulutusta parempi palkka olisi kiva, koska olen opiskellut lisää. Parempaa palkkaa tärkeämpää kuitenkin ovat säännölliset tulot, joilla pystyy elättämään perhettä. Haluan voida jättää työasiat työpaikalle, ellei kyseessä olisi oma yritys. 

Toteutin lapsuuden haaveeni opiskella lähihoitajaksi ja työskentelin sosiaali- ja terveysalalla erilaisissa paikoissa eri pituisia jaksoja 11 vuoden aikana. Pisimpään olen työskennellyt kehitysvammaisten parissa ja koin olevani siinä hyvä, mutta kaipasin jotain uutta ja enemmän sosiaalialan työtä. Valmistun reilun vuoden päästä sosionomiksi, enkä tiedä millaista työtä haluan tehdä. Luulin perhetyön olevan varma kiinnostuksen kohde työllistymiselle, mutta viimeisen puolen vuoden aikana olen alkanut puntaroimaan uudestaan. Minua kiinnostaisi työskennellä vankilassa, perhetyössä, lastensuojelussa ja mielenterveys- sekä päihdeasiakkaiden kanssa. Lisäksi oman yrityksen perustaminen jäi kytemään mieleeni. Kaikki nämä ovat haastavia ja henkisesti kuormittavia paikkoja. Voisin tehdä vuorotyötä, mutta yövuoroihin en pystyisi. Perhetilanteen kannalta päivätyö olisi paras vaihtoehto tällä hetkellä, mutta minua kiinnostavissa paikoissa se ei yleensä ole mahdollista. Tähän mennessä Jumala on sulkenut joitakin ovia ja opintoni ovat vielä kesken. Heitän tulevan työurani luottavaisin mielin Hänen käsiinsä ja odotan, mitä tuleva tuo tullessaan. Ensi syksynä aloitan 14 viikon työharjoittelun Sos-lapsikylällä ja olen siitä innoissani. Onneksi minun ei tarvitse tietää vielä vuoden päähän tulevaa työpaikkaani. Varmaa kuitenkin on, että haluan työssäni auttaa ihmisiä, joilla on ongelmia. Haluan myös olla Jumalan käytössä, missä ikinä työskentelenkään. 

Tässä joitain ajatuksia siitä, mitä pidän työssäni tärkeänä ja mitä ehkä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. 


Seuraavana kompassissa on vuorossa perhesuhteet, joten kannattaa pysyä hereillä. 

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Poikien Yö Tramboliinilla

Oletko sinä tai lapsesi koskaan nukkunut tramboliinilla? 
 
Meillä isommat pojat keksivät, että haluavat nukkua yön tramboliinilla. Mielestäni oli vielä liian kylmää öisin, mutta mieheni antoi heille luvan. Voi sitä iloa ja riemua, kun he alkoivat suunnitella ja valmistella tulevaa yöreissua. He pakkasivat itselleen aamu- ja iltapalat, jotta voivat syödä ulkona. Näppärinä poikina he tekivät "matkajääkaapin" ämpäriin folioilla ja kylmäkalleilla. Tramboliinin eteen oli tehty eteiskatos pressulla ja naruilla sekä kuormalavoilla. Eteisessä piti tietenkin olla matot, jotta ei jalat ja tramppa likaannu. Patjat, peitot ja tyynyt sekä makuupussit oli kannettu omin avuin tramboliinille. Jatkojohdoilla oli vedetty virtaa latureille ja lampulle. Hammasharjat, tahna ja vettä oli mukana, jotta pesutkin onnistuivat ulkona. 


Saunan jälkeen molemmat pukivat päälleen ja "hyvät yöt" sai sanoa jo sisällä. Olimme varmoja, että he tulevat jossain kohtaa yöllä takaisin sisälle. Molemmat söivät reippaasti iltapalan ja hoitivat iltapesut sekä painuivat pehkuihin. Pojat yllättivät reippaudellaan ja nukkuivat ulkona aamuneljään asti, jolloin linnut heräsivät. Vaikka yrittivät, uni ei enää tullut. Viiden jälkeen he olivat tulleet sisälle ja katsoneet lastenohjelmia. Melkoinen hulabaloo olikin sitten jo seitsemän jälkeen. Päivällä tuntui, että kaikki menivät väsymyksen vuoksi pieleen ja tunteet olivat pinnassa. Siitäkin kuitenkin selvittiin ja illalla unta ei paljon tarvinut kysellä. Tällainen seikkailu oli viime yönä ja katsotaan, mitä kaikkea seuraavaksi keksivät. 

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille. <3

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Arvokompassi Parisuhde

Jos olet seurannut blogiani viimeisen vuoden aikana, tiedät minun etsiväni elämässä omaa paikkaani. Minut on viety melkoiseen prosessimylläkkään. Tällä hetkellä olen siinä pisteessä, etten tiedä kuka minä oikeasti olen ja mitä haluan elämältäni. Onko se 30 kriisi vai uuden luomisen aikaa? Ajattelin kokeilla tehdä omaa arvokompassia ja jakaa ainakin joitain osioita niistä teidän kanssanne. Jotta yhdestä postauksesta ei tulisi liian pitkä, kirjoitan palanen kerrallaan. Samalla voit miettiä näitä asioita omalla kohdallasi. Ensimmäisenä on vuorossa parisuhde. 

                                                Parisuhde                                                                                     

Minkälainen kumppani haluaisit olla? Mitä haluat suhteelta, mikä siinä on tärkeää?

Haluaisin olla puoliso, jonka kanssa voi jakaa kaikki elämän ilot ja surut ilman pelkoa. Haluan tukea ja kuunnella sekä mennä yhdessä eteenpäin vaikeuksista. Haluan kuunnella toisen tarpeita ja toiveita. Haluan olla kumppani, joka järjestää toiselle arjessa pieniä yllätyksiä. Haluan olla järjestämässä yhteisiä romanttisia hetkiä ja heittäytyä kokeilemaan uutta. Haluan olla puoliso, joka ei ole tylsä. Haluan olla puoliso, jonka kanssa voi kokea olonsa arvostetuksi ja rakastetuksi omana itsenään. Haluan olla syypää toisen hymyyn ja onneen eli jo pelkällä olemassa olollani tehdä toisesta onnellisen. Haluan antaa toiselle välillä omaa aikaa yksin tai kavereiden kanssa. Minulle on tärkeää tulla toimeen kumppanin perheen kanssa, jos hänellä on sellainen. Haluan tulla toimeen hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Haluan olla puoliso, josta saa enemmän iloa ja virtaa kuin negatiivista ja kuormitusta. 

Haluan suhteessa tulla rakastetuksi ja rakastaa sekä yhdessä rakastaa lapsia. Haluan suhteen tasapainoisen ja itsevarman sekä vastuullisen ihmisen kanssa, jotta parisuhteessa on kaksi aikuista ihmistä. Töissä käyminen tuo turvaa taloudellisesti ja tässäkin asiassa kaipaan vastuullisuutta. Molempien olisi hyvä osallistua kotitöihin ja pystyä sopimaan niistä. Suhteen alussa haluan keskustella kaikista kiinnostuksen kohteista, tavoista, heikkouksista ja vahvuuksista sekä toiveista. Muutenkin käydä läpi kaikki mieltä painavat asiat ja riidat mahdollisimman pian, etteivät ne jää kasvamaan möykyksi sisällä. Riitelyynkin hyvä sopia alussa pelisäännöt, jotta molemmat kokevat olevansa turvassa. Haluan kokea suhteessa olevani arvokas, kaunis ja rakastettu juuri sellaisena kuin olen, ilman suorittamista ja miellyttämistä sekä vaatimuksia. Kaipaan läheisyyttä ja hellyyttä. Minulle on tärkeää, että molemmille perhe on tärkeä ja haluaa panostaa myös lapsiin. Haluan toisinaan omaa aikaa kavereiden kanssa ja voivani lähteä ilman pelkoa kamalasta riidasta. Haluan tehdä myös yhdessä asioita kaveriporukalla ja järjestää illanviettoja.  Minulle on todella tärkeää, että minulla on turvallinen olo ja pystyn olla rehellinen toiselle kaikesta sekä näyttämään kaikki tunteeni. Kaipaan tukemisen ja kuuntelun olevan vastavuoroista ilman syyllistämistä ja syyllistymistä. Luottamus on avainasemassa molempien hyvinvoinnille. Haluan käydä yhdessä ulkoilemassa ja molempien arvostavan toisen mielenkiinnon kohteita. Kaipaan romantiikkaa ja saada toisinaan yllätyksiä. Kaipaan toisinaan jännitystä ja kokeilla uusia juttuja yhdessä. Voimaannuttavaa itselleni on se, että suhteessa voi hassutella ja tehdä vähän lapsellisiakin sekä ”hulluja” juttuja sekä huumoria olevan riittävästi. Virheille olisi hyvä pystyä nauramaan ja varmistaa molemmilla olevan hyvä olla. Yhteiset arvot ovat tärkeää ja helpottaa yhdessä olemista. Haluan suhteen olevan voimavara elämän eri vaiheissa, eikä sen syövän kaikkea energiaa. Päätöksiä on hyvä tehdä yhdessä ja tulla välillä toista vastaan. Todella tärkeää on lasten kokevan olonsa turvalliseksi ja rakkaaksi kotona ollessaan. Minulle on tärkeää, että kumppani hyväksyy perheeni ja haluaa olla heidän kanssaan tekemisissä. 



Tässä oli tämän hetken pohdintojani parisuhteesta ja siitä, mitä pidän tärkeänä. Seuraavaksi on vuorossa työ ja mitä siinä pidän tärkeänä. 

lauantai 16. toukokuuta 2020

Kirje Minulle

Hei 18 vuotias minä
Saatat hämmästyä tätä kirjettä ja tämä tuntua tyhmältä, mutta suositellen kuitenkin miettimään näitä asioita joista kirjoitan sinulle. Kun muistaisit nämä asiat, elämäsi olisi paljon tasapainoisempaa ja onnellisempaa. Sinä voit löytää onnen ja rauhan sisimpääsi, vaikka nyt myrskyääkin kovasti. Olet kokenut elämässäsi hiljattain kovia ja raskaita asioita, jotka repivät palasia sydämestäsi. Siskosi kuoli ja pisin parisuhteesi päättyi samoihin aikoihin, joten koet varmasti tulleesi hylätyksi. Et välttämättä tiedosta sitä, mutta se tekee todella kipeää. Anna itsellesi aikaa surra ja käsitellä siskosi Taivaaseen meneminen, koska muuten trauma jättää sisällesi lukkoja ja alat katkeroitua. Anna itsellesi myös aikaa elää nuoruutta, opiskella ja tehdä töitä. Sinä haluaisit kovasti miehen ja perheen, mutta ne ovat sitten kuitenkin loppuelämän juttuja. Sinulle on sanottu ikäviä asioita, joista et ole kertonut kenellekkään. Ne eivät kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan ovat olleet epävarmojen teinien huuteluja ja itsetunnon pönkitystä. Sinä olet arvokas ja varmasti sinuun tulee joku rakastumaan sekä haluaa perheen kanssasi. Sinun olisi hyvä käsitellä esimerkiksi psykologin kanssa niitä itsetuntoasi muokanneita asioita ja tätä kokemaasi suurta surua. Muuten ne voivat ohjata sinua tekemään elämässäsi valintoja liian kevyesti ja samalla onnistua rikkomaan sinua lisää. Jos olet jo löytänyt sen miehen joka on sulattanut sydämesi, älä anna hänen pompotella sinua ja kohdella omien mielialojensa mukaisesti. Hänen tulee päättää, mitä haluaa elämältä ja sinulta. Muista puhua suhteen alussa läpi kaikki omat toiveet, haaveet ja kiinnostuksen kohteet sekä arvot. Puhukaa, puhukaa ja puhukaa aivan kaikesta. Tämä on paljon helpompaa suhteen alussa kuin muutaman vuoden jälkeen alkaa nostamaan esille pettymysten ja riitojen kautta. Puhumista ei tule kuitenkaan unohtaa suhteen aikana, vaan puheyhteyttä ja asioiden jakamista tulee vaalia läpi elämän. Kun olet tulisesti rakastunut, muista silti käyttää järkeä tiettyjen asioiden suhteen. Teillä ei ole mikään kiire edetä, vaan tutustukaa rauhassa toisiinne ja kasvakaa yhdessä aikuisuuteen. Sinä ajattelet olevasi todella kypsä ja aikuinen, mutta valitettavasti se ei ole niin varsinkaan rikkinäisillä osa-aluillasi. Haluat uskotella itsellesi ja kaikille muille, jotta vakuutat kaikki tekemäsi valinnat oikeiksi. Sinun ei tarvitse suostua mihinkään miellyttääksesi toista ja saadaksesi hyväksyntää, koska itseään tulee kuunnella. Toisinaan on kuitenkin hyvä kuunnella toisten neuvoja ja kokemuksia. Sinun ei tule unohtaa pitää huolta itsestäsi elämäsi aikana, vaikka tapahtuisi mitä. Sinä et voi auttaa ja rakastaa muita, jos et rakasta ja huolehdi itsestäsi. Sori vaan, mutta niin se menee. Muista unelmoida ja toteuttaa haaveitasi rukoillein ja etsien Jumalan tahtoa. Olet kiltti ja haluat kaikille hyvää, joten älä anna käyttää itseäsi millään tavalla hyväksi. Rukoile Jumalalta viisautta valintoihin ja pidä aina suhde Häneen kunnossa. Jumala haluaa käyttää sinua vielä paljon ja viedä sinut upeisiin mahdollisuuksiin sekä saattaa kauttasi ihmisiä uskoon. Olet Jumalalle niin rakas ja Hän ymmärtää sekä näkee sinun pahan olosi tällä hetkellä. Hän haluaa ottaa sinut syliin ja lohduttaa kuin pientä valtavasti itkevää lasta. Pidä itsesi aina mahdollisimman lähellä Taivaan Isää ja älä anna minkään tahria sydäntäsi. Maailma vetää sinua todella paljon puoleensa, mutta älä anna sille valtaa. Se vie niin helposti mukanaan ja saa kieputettua sinut valhdeiden verkkoon. Pysy aina rehellisenä ja puhtaalla sydämellä, jotta säilytät mielenrauhan. Älä jää mieltäsi painavien asioiden kanssa yksin, vaan puhu jollekin luotettavalle ihmiselle ja tarvittaessa hae ammattiapua. Olet niin herkkä, viaton ja arvokas ihminen, joten pysy aina tuollaisena kuin olet nyt. 


En kirjoita aivan kaikkea tällä kertaa, koska tämä venyisi muuten todella pitkäksi ja mielenkiintosi lopahtaisi. Tärkeimmät pointit tästä kirjeestä, jotka haluan sinun muistavan elämässäsi; pysy lähellä Jumalaa ja jaa Hänen rakkauttaan ympärillesi, muista pysyä rehellisenä itsellesi ja muille sekä arvostaa itseäsi ja huolehtia hyvinvoinnistasi. Älä koskaan jää yksin mieltä painavien asioiden kanssa. Sinä olet arvokas, rakas ja elämäsi täynnä mahdollisuuksia. Elä kohti unelmiasi ja kulje päivä sekä hetki kerrallaan. 


Rakkaudella 28 vuotias minä 

perjantai 15. toukokuuta 2020

Unelmista Yritykseksi


Julkasin joskus Instassa, jotain uusista kuvioista ja unelmista. Nyt voin hieman avata niitä.

Kun muutin tälle paikkakunnalle, aloin haaveilla erilaisesta kirpputorista. Pienellä paikkakunnalla kirpputorivalikoima ei ole aina kaikkein laadukkain ja viihtyisin. En kuitenkaan ajatellut uskaltavani tai voivani itse olla perustamassa sellaista. Vuoden alussa tutustuin ihanaan meikkaajaan ja meillä alkoi kehittyä yhteistyökuvioita. Huomasimme meillä synkkaavan ja olevamme kovin samanlaisia ihmisinä. Kevään aikana puntaroin ideoitani ja haavettani, entä jos sittenkin... 


Aloimme yhdessä suunnitella yhteistä yritystä ja huomasimme meillä olevan paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Samalla löysin itsestäni tietoa ja taitoa yrittäjyyteen, joka oli aivan uusi puoli itselleni. Aioimme tehdä jotain erilaista ja uutta, mitä ei täällä lähialueella ole. Kohderyhmänä meillä olisi kaiken ikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat naiset. Saimme vielä kolmanneksi erilaista osaamista omaavan ystävän, joten osaamisemme ja palvelumme olisi monipuolista. Teimme liiketoimintasuunnitelmaa ja katselimme vuokrattavia tiloja sekä hommasimme jo joitain pieniä juttuja. Koronatilanne mahdollisti sen, ettei olisi kiire laittaa yritystä toimintaan ja olisi aikaa suunnitella sekä hioa kaikki huolella. Olimme kaikki todella innoissamme ja erilaisia ideoita sateli. Oli ihanaa saada  ideoida unelmia sekä suunnitella jotain omaa. Tuntui että elämässä löytyi suunta ja päämäärä, mitä kohti lähteä suuntaamaan ja tavoittelemaan. Samaan aikaan olin kuitenkin hieman huolissani, miten minun voimavarat riittäisi kaikkeen yrityksen perustamiseen ja opiskeluun sekä perheeseen. Valmistumiseni olisi lähellä siinä kohtaan, kun yritystoiminnan olisi tarkoitus alkaa pyöriä. Halusin uskoa selviytyväni ja voimavarojeni palaavan kesän aikana. Nostimme tämän "kissan pöydälle" ja muutimme hieman suunnitelmaamme, että toiminta tapahtuisi ilman liiketilaa. Se olisi kaikin puolin turvallisempi tapa aloittaa ja kerätä pääomaa. 


Yhtenä päivänä kaikki päättyi kuin seinään, koska ystäväni elämäntilanne muuttui radikaalisti. En ala avaamaan hänen elämäänsä enempään, mutta tämä muutos kuitenkin tarkoitti, ettei tätä meidän yhteistä yritystä ole enää tulossa. Hän toivottavasti pystyy jossain muodossa sen itse perustamaan jossakin tulevaisuudessa ja hyödyntämään tekemiämme ideoita. Olin aluksi järkyttynyt, että kaikki muuttui taas silmänräpäyksessä. En syytä ystävääni kuitenkaan siitä mitenkään, vaan ymmärrän hyvin hänen tilanteensa. Olen ylpeä siitä, että hän uskalsi tehdeä tämän ratkaisun pettymyksistä huolimatta. Mielestäni tekemämme suunnitelmat eivät olleet turhaa, koska ystäväni voi hyödyntää niitä ja samalla sain itsekin uusia ideoita. Ei voi tietää, vaikka joskus minäkin onnistuisin perustamaan yrityksen. Sen aika ei kuitenkaan ole nyt, vaan nyt keskityn saamaan opinnot valmiiksi ja katson sitten, mitä elämä tuo tullessaan. Tämän yrityksen suunnittelun kautta pääsimme tutustumaan paremmin tämän ihmisen kanssa ja sain elämääni ystävän, kenestä en halua luopua mahdollisesta välimatkasta huolimatta. Tämä yrityksen ideointi toi minulle myös mielekkyyttä ja intoa elämään vaikean kevään aikana. Emme ehtineet tehdä yrityksen eteen mitään suurempia sijoituksia, joten sillä tavalla oli helppoa. 
Kiitän tästä yhteisestä matkasta ja ystävyydestä, jonka saimme yrityksen suunnittelun myötä. <3 


Olen taas sen suuren kysymyksen edessä, että missä on minun paikkani ja tarkoitukseni tulevaisuudessa. Onneksi minun ei tarvitse tietää siihen vielä vastausta, vaan saan yrittää elää päivän kerrallaan. Tavoitteinani on nyt saada omia voimavaroja kasaan ja opinnot suoritettua sekä tietenkin huolehtia perheestä. 


torstai 14. toukokuuta 2020

Jotain Keväästä


Blogissa ollut jo melkein kuukauden hiljaista ja koko sivusto ehtinyt muuttua tällä välillä. Hauskaa päästä tutustumaan uudistuksiin, joitan tänne on tullut. Mutta nyt asiaan...

Kirjoitin suurista muutoksista ja niihin sopeutumisesta. Koko tämä kevät on ollut pelkkiä muutoksia ja muutoksien muutoksia. Lasten piti mm. olla enemmän toukokuusta elokuuhun isällään. Heidän isänsä kuitenkin joutui sairaalaan osastojaksolle ja tämä kuvio meni uusiksi. Hänen sairautensa vaikuttaa edelleen paljon meidän perheen elämään ja minuun henkilökohtaisesti, vaikka olemmekin eronnet useampi vuosi sitten. En syytä häntä millään tavalla siitä, koska hän ei voi sairaudelle mitään. Se kuitenkin tuo omia haasteita ja kuormitusta elämään. Isän osastojaksot ovat lapsille sinänsä jo tuttua, mutta joka kerta se on pettymys. IsoKarhu ottaa sen aina todella raskaasti ja tälläkin kerralla hän syytti tilanteesta itseään. Pojan paha olo purkautuu agressiivisuutena, kiukkuisuutena, alavireisyytenä ja itkuisuutena. Samana päivänä kun tuli tieto isästä tuli tieto, että lapset palaavat kouluun. Lapset kävivät viime viikonloppuna tapaamassa isovanhempien kanssa isäänsä sairaalassa (ulkona koronatilanteen vuoksi). Tämä viikko on ollut IsoKarhulle todella vaikeaa, eikä koulujutuista ole meinannut tulla mitään muuta kuin itkua ja kiukkua. Lapset ovat riidelleet paljon keskenään ja molemmat olleet itkuisia. Syitä voi olla monia; paluu isovanhemmilta, isän sairaalassa olo ja siellä käynti, isäikävä, koulun ja päiväkodin jatkuminen. Olen yrittänyt parhaani mukaan jaksaa tukea ja lohduttaa molempia lapsia. Tänään he palasivat innoissaan kouluun ja päiväkotiin. Toivottavasti tämä olisi hyvä juttu molempien kannalta, eikä tulisi tuliaisina mitään sairauksia. 



Itse olen kaiken keskellä koittanut saada tehtyä omia koulutehtäviä ja luentoja. Luulin jo etten selviäisi ja jotkut ehdottivat koulun tauolle laittamista täksi kevääksi. Olen hieman itsepäinen ja sinnikäs ihminen, joten en ihan herkästi luovuta. Eilen sain palautettua viimeiset tämän kevään tehtävät ja jäljellä on enää yksi seminaari. Olen hieman hämmentynyt omasta suoriutumisestani. Ensi viikolla alan sitten tarkemmin tutustua kesän opintoihin, joita on 8 opintopistettä. Lisäksi opinnäytetyö kulkee kokoajan mukana, joten ei tekemisen puutetta kuitenkaan ole. En tiedä yhtään vielä, miten tulevan kesän kuviot menevät ja turhaa liikaa edes suunnitella. Aion silti ehtiä kirjoitella taas enemmän tänne blogiin kuulumisia ja ajatuksiani elämästä ja perheestämme sekä omasta voinnistani. 

                                   

Kiitos että olet mukana seuraamassa ja kulkemassa tätä matkaa. <3 
Voimia jokaiselle viimeisiin kevään viikkoihin. <3

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...