IsoKarhun ADD-Kontrollikäynti

Vuosi on kulunut siitä, kun IsoKarhulla diagnosoitiin ADD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) ja tammikuussa aloitettiin lääkitys. Nyt oli aika kontrollikäynnille. Tässä vähän kuulumisia lääkärikäynniltä.

IsoKarhu kävi puoli vuotta musiikkiterapiassa, mutta hän ei halua käydä siellä. Koki musiikkiterapian tylsäksi, eikä heillä oikein kemiat kohdanneet terapeutin kanssa. Musiikkiterapiaan lähteminen oli aina vastenmielistä, vaikka häntä koitettiin kannustaa. Musiikkiterapeutin mukaan poika hyötyy terapiasta ja tavoitteita saavutetaan. Me emme vanhempina ole oikein huomanneet vaikutuksia, eikä IsoKarhu itsekään huomaa saaneensa apua. Tämä on harmi, koska poika on todella musikaalinen ja se olisi voinut olla hyvä keino purkaa tunteita. Onneksi pojat voivat kotona soittaa ja heidän isänsä osaa myös ohjata siinä.

Isokarhulle ei ole koulussa suuria haasteita ja lääkitys auttanut keskittymiseen. Lääkkeestä kuitenkin tullut pahoinvointia ja päänsärkyä, joten se päätettiin vaihtaa toiseen. Opettajan mukaan poika on ahkera, avoin ja tunnollinen oppilas. Kirjoittaminen on epäsiistiä, joka voi johtua vaikeudesta keskittyä. IsoKarhu osaa tuottaa kuitenkin sisällöllisesti hyvää ja mielikuvituksellista tekstiä. Toisinaan heillä tulee kavereiden kanssa riitaa ja IsoKarhu on kärkäs syyttelemään muita. Tätä samaa tapahtuu kotonakin ja ristiriitatilanteissa toimimista harjoitellaan vielä pitkään. Joskus tuntuu, ettemme me aikuisetkaan osaa toimia niissä.

Meillä käy toistaiseksi vielä perhetyöntekijä ja pyysin hänenkin huomioita lääkäriä varten. Hän oli kiinnittänyt huomiota, että mielipahan tullessa IsoKarhu alkaa lyömään ja potkimaan rajusti pikkuveljeään sekä isäpuolta. Usein vihaisuus ja kiukkuisuus näyttää kotioloissa purkautuvan tavaroiden heittelemisenä ja huutamisena sekä satuttamisena. Lasten isän sanojen mukaan heidän luonaan kuitenkaan tällaista ei ole, eikä ole koskaan ollut. Tämä haaste ei ole minun luonani uusi, vaan alkanut jo pojan ollessa 3 vuotias. Olen koittanut hakea apua ja keinoja meille, mutta mikään ei ole käytöstä kitkenyt pois tai suoraa syytä sille. Minulla on menetelmiä, joita käyttää agressiivisuuden tullessa. Lapsi kuitenkin kasvaa ja voimaa tulee lisää, mutta onneksi nämä eivät kuitenkaan ole enää nykyään päivittäisiä tilanteita. IsoKarhu on todella herkkä ja reagoi helposti ilmapiiriin, muutoksiin ja muuhun aistimaansa. Perhetyöntekijä on huomannut myös, että mielialanvaihtelut tulevat hyvin nopeasti, eikä niihin usein näytä olevan mitään ulkoista syytä. Aika näyttää tuleeko tämä lisääntymään vai helpottamaan.

Pojalta otettiin myös geenitestit, mutta niissä kaikki oli kunnossa. Lisädiagnoosiksi tuli "määrittämätön lapsuuden tunnehäiriö". IsoKarhulla lopetellaan asiakkuus lasten psykan puolella ja lääkityskontrollit siirtyvät kouluterveydenhuollon puolelle. Kontakti perhepalvelukeskukseen kuitenkin harvakseltaan jatkuu ja lisätään, jos tarve vaatii. Pian tulossa myös PikkuKarhun neurologian terveisiä, joista kirjoittelen teillekin. 

                                                                   Niin herkkä, 

                                                                   Niin fiksu, 

                                                                   Niin paljon omia johtopäätöksiä tekevä,

                                                                   Niin paljon kokenut, 

                                                                   Niin paljon muista huolta kantava, 

                                                                   Niin rakas,

                                                                   esikoiseni hän on. 💓

Aistiseikkailu Aistihuoneessa

Olen ollut viimeiset kolme kuukautta työharjoittelussa perhehoidon ohjaajana ja harjoitteluni on pitänyt sisällään paljon kaikenlaista.Yksi iso projekti oli sijoitetuille lapsille tarkoitettu aistihuone. Kirjoitin aiemmin suunnitteilla olevasta aistihuoneesta. Nyt vihdoin ja viimein tuo suuri ponnistus on valmis. Suurin osa materiaaleista on kierrätysmateriaaleja. Ainoat investoinnit olivat tunnelmavalot ja vesihöyryä antava Bluetoothkaiutin. Taustalla voi soittaa luonnon ääniä tai tilanteisiin sopivaa musiikkia. Tein IsoKarhun kanssa esittelyvideon aistihuoneesta, jolla sitä voidaan mainostaa. Olen rakentanut Assi-Apinan tarinan ja nimennyt aistipisteet helpottamaan huoneen käyttöä. Assi on eteisessä ja lapsen tulee aistihuonekierroksen aikana huolehtia siitä. Aikuinen voi lukea Assi-Apinan tarinaa kierroksella. Huonetta voi käyttää myös muuten haluamallaan tavalla. 

Assin-Tarina 

Assi on pieni apina, jonka on  vaikea tunnistaa omia tunteitaan ja sitä usein pelottaa uudet tilanteet. Assi kaipaa turvallista ihmistä mukaan uusiin tilanteisiin ja se tykkää matkustaa sylissä. Näin voi olla monilla lastensuojelulapsilla, joten heidän on helppo samaistua Assiin. Lapsi lähtee aikuisen sekä Assin kanssa seikkailuun ja voi näyttää Assille, miten uusissa tilanteissa toimitaan ja kuinka hauskaa se voi olla. 

Pöllölaakso

He pääsevät kävelemään muhkuraisella mättäiköllä ja ihastelemaan Pöllölaaksoa. Pöllöt rakastavat valokuvia ja ne ovatkin ripustaneet paljon roikkuvia kuvia kotioksilleen. Olen laittanut seinille ottamiani valokuvia eri paikkakunnilta ja maisemista sekä laminoinut kuvat. Lapset voivat katsella rauhassa kuvia ja miettiä millaisia tunteita, ajatuksia tai muistoja kuvat herättävät sekä kertoa niistä aikuiselle. 

Vesiputous ja vedenalainen maailma 

Pöllölaakso päättyy upeaan vesiputoukseen, jonka läpi pääsee kävelemään vedenalaiseen maailmaan. Lapsen tulee pitää tiukasti Assista kiinni, koska se pelkää vettä. Kaikki pääsevät yhdessä sujahtamaan vedenalaiseen maailmaan, jonka jälkeen lapsi voi tutkia varovasti erilaisia aarteita. Jos hän uskaltaa, voi kiivetä suurelle kivelle ja kokeila millaista on maalata vaahdolla. 

                                                  Hypistelymetsä 

Matka jatkuu vedenalaisesta maailmasta kohti metsää, missä kaksi metsätonttua jo vilkuttelevat. Lapsi voi istahtaa kukkamättäälle ja samalla laskeutua alas laaksoon, missä voivat nähdä metsäpeikon nautiskelemassa nuotion lämmöstä. Assi haluaa kiivetä puuhun ja löytääkin sieltä sukulaisiaan, joita ei ole nähnyt pitkään aikaan. Lapsi voi tunnustella, mitä kaikkea metsästä löytyy.  Joku huhuilee heitä viereisellä kalliolla ja he lähtevät katsomaan kuka se mahtaa olla. Lapsen tulee pitää Assia kädestä, koska sitä jännittää kovasti ja sillä tulee surullinen olo lähdöstä. Assi ei kuitenkaan tunnista oloaan suruksi, vaan alkaa kiukutella. 

                                        

 

 

Itsetuntokallio

Feels-kissa asuu kalliolla ja se rakastaa erilaisia tunteita. Kissan lempparitunne on turvallisuus ja onnellisuus. Mikä on sinun lempparitunne? Assi on hämillään, koska sen on vaikeita nimetä tunteita. Lapsi voi auttaa Assia tai sitten he voivat yhdessä aikuisen kanssa auttaa erilaisilla tunnekorteilla. Lapsilla voi olla suuria haasteita tunteiden tunnistamisessa, ilmaisussa ja sanoituksessa. Feels haluaa antaa lapselle lahjan, koska hän on arvokas ja ihana ihminen.  Lastensuojelulasten itsetunto on usein kokenut kovia, joten sitä on hyvä nostaa erilaisilla kehuilla ja kannustavilla sanoilla. Lapsi saa avata lahjapaketin ja nostaa yhden lapun sekä lukea sen ääneen peilikuvalleen. Jos ei osaa lukea, voi pyytää aikuista lukemaan. Lasta kehoitetaan painamaan teksti syvälle mieleensä, jotta muistaa sen seikkailun jälkeenkin. Assi alkaa tuntea itsensä jo levottomaksi ja nyt tekee mieli lähteä hieman liikkumaan. Hienoa Assi; tunnistit tunteen. Sitten on aika siirtyä vauhdikkaampaan pisteeseen, koska joidenkin lasten keskittyminen voi jo herpaantua. 

Vallaton kukkaniitty

Lapsi voi päästää Assin juoksentelemaan kukkaniitylle ja itse kokeilla erilaisia liikunnallisia välineitä. Tarina alkaa lähestyä loppua ja ilta saapuu. Hetken touhuttuaaan lapsen tulee napata Assi kiinni ja kehoittaa sitä jo rauhoittumaan unimaailmaa varten. Samalla lapsen tulee itsenkin rauhoituttua. Lapsi voi hypätä renkaiden avulla pilvilinnaan, kunhan aikuinen avaa pilvilinnaan verhot. 

Pilvilinna

Lapsi pääsee lentämään pilvilinnaan ja voi yhdessä aikuisen kanssa ihailla tähtitaivasta. Lapsi voi laittaa silmät kiinni ja hengittää syvään. Aikuinen hivelee häntä erilaisilla rentoutusvälineillä, jotta lapsen olisi helpompi rauhoittua. Assilla onkin paljon kerrottavaa äidille, kun pääsee kotiin. Lapsi voi kertoa kenelle haluaisi kertoa seikkailusta. 

Tämän Aistihuoneen lisäksi olen tehnyt kotiin lainattavaa aistipakettia, mutta se on vielä hieman kesken. Niistä teen oman postauksen, kunhan saan paketin valmiiksi. Olisi kiva saada palautetta tekemästäni aistihuoneesta ja kokemuksia aistihuoneiden käytöstä. 

Arvokompassi terveys ja hyvinvointi

 Mitkä ovat terveyden ylläpitämiseen liittyviä arvojasi? Miten haluat pitää huolta terveydestä, unesta, ruokavaliosta, liikunnasta? Miksi valitsit juuri nämä?

 Tämä on oma heikko kohtani ja silti niin tärkeä.  Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on avainasemassa, jotta pystyy huolehtimaan muista ihmisistä ympärillään. Minulla on aina ollut tapana laittaa muiden tarpeet, hyvinvointi ja terveys omani edelle. Halutoiminnallani aiheutan vain enemmän huolta muille. Tämän äärelle pysähtyminen laittoikin keväällä minut miettimään omia arvojani ja tärkeitä asioita elämässä. Tämä pohdinta jatkuu edelleen hitaalla prosessilla. 

Olen kasvanut yrittäjäperheessä, jossa minulla oli kehitysvammainen isosisko ja useamman vuoden nuorempi pikkusisko. Sain lapsena ja nuorena kehuja huolehtivaisuudesta ja reippaudesta. Halusin auttaa vanhempiani ja olla taakoittamatta heitä omilla tarpeillani ja murheillani, koska heillä oli muutenkin raskasta. Se muovasikin minusta erittäin huolehtivaisen ja pärjäävän ihmisen. Päädyin sosiaali- ja terveysalalle ja olen saanut siellä paljon kehuja toiminnastani. Ajauduin kerta toisensa jälkeen tietyn tyyppisiin parisuhteisiin, joissa yritin rakastaa toisesta rikkinäisestä ehjää oman hyvinvointini kustannuksella. Olen sanonut useita kertoja, että menen vaikka läpi harmaan kiven ja pärjään. Auttavaisena, huolehtivaisena ja pärjäävänä ihmisen saan arvostusta ja elämälläni on merkitys sekä jokin tarve täyttyy. Väsymys ja paha olo ei näy toisille ulospäin, koska se olisi heikkoutta ja turhaa huolta muille ihmisille minusta. Sisälläni kuitenkin huutaa pieni tyttö, joka haluaisi saada olla heikkona ja muiden huolehdittavana pienen lapsen tavoin. Tämä onkin johtanut masennuskierteeseen, joista ensimmäisen kävin läpi teininä. Olen kokenut suurta syyllisyyttä ja itseinhoa masennuksesta, koska en olekkaan silloin se pärjäävä ja jaksava ihminen. Lapset ovat huomanneet vuosien varrella masennukseni väsymyksestäni, kiukkuisuudestani ja herkästi hermostumisestani. Iltaisin olen sitten itkenyt, kuinka huono äiti olen. Onneksi tämä elämä ei kokoajan ole tälläistä, mutta nuo jaksot tuntuvat raskailta. Olen oppinut kokoajan paremmin tunnistamaan, milloin mieliala alkaa kääntyä laskusuuntaan ja osaan hakea ajoissa apua. Ammattilaisten avun vastaanottaminen ei ole minulle haastavaa, mutta läheisiltäni koen sen vastaanottamisen vaikeaksi. Pystyisin parhaiten itse vaikuttamaan hyvinvointiini ja terveyteeni pitämällä itsestäni huolta. Miksi se sitten on niin vaikeaa? Osaan pitää kaikista muista huolta, mutten itsestäni. Olen alkanut ymmärtää, ettei minun tule pitää huolta itsestäni muiden takia. Minun tulee pitää huolta itsestäni, koska olen sen arvoinen ja sillä saan elämääni lisää valoa. Minun pahin viholliseni ei olekkaan elämäni olosuhteet, vaan minä itse ja vääristyneet uskomukseni. Tarkoitukseni on aloittaa vuoden loppuun mennessä hyvinvoinnin edistämisen remontin tai oikeastaan se on alkanut jo viime keväänä ja jatkuu edelleen askel kerrallaan. En halua kirjoittaa elämäntaparemontista, koska se kuulostaa kliseeltä. Haluan alkaa huolehtia itsestäni ja hyvinvoinnistani, jotta elämäni saisi uudenlaisen suunnan ja rikkinäinen sisimpäni voisi alkaa pala kerrallaan eheytyä. 

Miten sinä huolehdit terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi?