Kun toinen muuttaa omaan asuntoon

Parisuhde ei ole aina yksiselitteistä eikä siihen ole tiettyä kaavaa, jonka mukaan edetä.
Se on kahden ihmisen välinen tiimityöskentely, jossa on onnistumisia ja epäonnistumisia. Onneksi Jumala näkee kaiken, senkin mitä me emme näe.

Asiaan...Meillä on ollu monenlaisia koukeroita, joista olen aiemmin jotain kirjoittanut.  
Viime kevään jälkeen vaikeuksia on ollut liiankin paljon ja luottamus murentunut. Asiat kärjistyivät siihen pisteeseen, että totesimme mieheni kanssa, ettemme ole tällä hetkellä kumpikaan onnellisia tässä avioliitossa. Minä kuitenkin vastustin viimeiseen asti sitä, että mieheni muuttaisi pois luotamme. Hetkellisesti se tuntui hyvälle ajatukselle, mutta kaduin jo seuraavana aamuna. En halunnut lapsille rikkinäistä kotia. Halusin puristaa kiinni ehjästä perheestä, vaikka sitten onnettomana. Tämä elämä ei voinut kuitenkaan jatkua ennallaan, koska molemmat voimme pahoin sekä lapset alkoivat reagoimaan kotona olleeseen ilmapiiriin.

Meidän oli istuttava alas ja "nostettava kissa pöydälle". Kävimme asiallisen keskustelun. Päätimme viimein hakea apua perheasiainneuvottelukeskuksesta ja mieheni muuttaisi toistaiseksi omaan asuntoon. Yritämme käyttää nämä viimeisetkin radikaalit oljenkorret tämän liiton pelastamiseksi. Jos tämä päättyy eroon, voimme ainakin sanoa yrittäneemme kaikkemme.

Mieheni on asunut nyt reilun viikon omassa asunnossaan. Iso Karhu oli melkein heti siellä yhden yön, jotta näki konkreettisesti, missä isi asuisi. Tämä meidän koti tulee olemaan lasten koti ja mieheni toistaiseksi tulee tänne katsomaan lapsia. Vietimme yhdessä Ison Karhun synttäreitä ja joulun. Nyt alkaa vasta "todellinen arki". Lapset eivät ole juurikaan reagoineet, koska he ovat tottuneet isin olevan välillä pois kotoa. Mieheni tullessa he molemmat roikkuvat hänessä ja haluavat kaiken huomion. Saa nähdä alkavatko he reagoida, kun aikaa kuluu eteenpäin. En kuitenkaan murehdi vielä sitä, vaan keskityn tähän hetkeen. 

Olemme tällä hetkellä hyvissä väleissä ja pystymme puhumaan. Tänään meillä oli ensimmäinen keskusteluaika, joka meni ongelmien kartoittamiseen. Alku vaikutti kyllä avoimelle ja rehelliselle keskustelulle. Sitä me molemmat toivommekin.

Olen tietysti aivan rikki meidän tilanteesta ja siihen johtaneista asioista, mutta tämä tuntuu kuitenkin oikealle ratkaisulle tähän hetkeen. Saamme molemmat etäisyyttä ja tilaa miettiä asioita. Samalla mieheni saa rauhassa kerättyä voimia, jotta jaksaa ottaa uusia haasteita vastaan. Kumpikaan emme olisi halunneet tähän tilanteeseen, mutta joskus asiat menevät vain niin solmuun, ettei sitä saa omilla keinoilla auki. Rukoilen mieheni ja meidän avioliiton puolesta. Vaikka emme tiedä mitä mutkan takana odottaa, Onneksi Jumala tietää ja osaa valmistaa meitä siihen. Jumala pitää meistä huolen yhdessä ja erikseen sekä samoin meidän lapsista.

Jouluaaton tunnelmia

Joulunaika on monille lapsille todella jännittävää ja vanhemmille todella stressaavaa aikaa. Onko nykypäivänä joulu vain kaupallinen juttu? En todellakaan haluaisi asian olevan näin.

Minä kirjoitin jo aiemmin, että teimme Ison Karhun kanssa itse joululahjat. Tässä kuvia tuotoksistamme:

 Teimme lasipurkista possun, jonka sisällä oli suklaata. Taustalla hieman näkyy "enkelituikkupurkkia".

 Teimme nallen muotoiset heijastimet

ja muutamia kynttiläpurkkeja.

Nikkaroimme muki/koristetelineen.
Lisäksi teimme muutamia muita lahjoja, joista jäi kuvat ottamatta.

Olimme aattona koko perhe yhdessä vanhempieni luona maalla. Meillä perinteisiin kuuluu aattoaamuna kuusen koristelu ja kiivas keskustelu siitä, onko kuusi suorassa vai ei. Katsoimme samalla joulupukin kuumaalinjaa. Nämä toteutuivat tänäkin vuonna ja pienet lapset toivat lisämaustetta hommaan. Kaikki puuhastelivat viimeisiä valmisteluita, mutta lumiukko-ohjelman alkaessa alkoi rauhoittuminen. Kokoonnuimme saman pöydän ääreen kuuntelemaan joulurauhan julistusta ja tunnelma alkoi pikku hiljaa rentoutua aamun kireydestä.

Joulurauhan julistuksen jälkeen minä lähdin lapsuuden perheeni ja mummoni kanssa käymään hautausmaalla. Mieheni jäi lasten kanssa leikkimään. Tuon reissun jälkeen oli vuorossa kauan odotetut jouluruoat: kinkkua, kalaa ja laatikoita. Mummoni ja enoni tulivat myös meidän kanssamme viettämään aattoa. Pääsimme nauttimaan juuri remontoidusta saunasta. Iso Karhu alkoi olla jo kovin kierroksilla pukin tulosta...

Ennen  joulupukin tuloa meillä luetaan joka vuosi Jouluevankeliumi. Sen sanoman äärelle pysähtyminen on kuitenkin joulun ydin. Olen kertonut lapsillemme, että jouluna saadaan lahjoja, koska on Jeesuksen synttärit. Jeesus rakastaa meitä niin paljon, että haluaa meidänkin saavan lahjoja Hänen synttäripäivänä. Ilman Jeesuksen syntymää ei juhlittaisi jouluakaan.

Viimein joulupukki ja lahjat saapuivat. Iso Karhu halusi esittää isin kanssa "Tottujen jouluyö"- laulun. Hän uskalsi reippaasti laulaa, eikä Pikku Karhun malttamattomuus häirinnyt keskittymistä. Pojat saivat lahjaksi pelejä, vaatteita, junaradan sekä muita leluja. Minä sain Mocca Masterin kahvinkeittimen, pyöräilykypärän, anatomisen tyynyn ja muuta tarpeellista.

Lopuksi vielä söimme torttuja ja joimme glögiä.

Joulussa mielestäni parasta on rauhoittuminen rakkaiden kanssa. Haluan meidän perheessä myös Jeesuksen olevan keskeisessä roolissa jouluna, koska ilman Häntä ei olisi jouluakaan. Ilman Jeesusta elämästäni puuttuisi suunta ja tarkoitus.

                                                (Kuva Googlen kuvahausta)
 

Siunattua ja Rauhallista lepopäivää vielä huomiselle! <3

Merirosvosynttärit nro2

Tiistaina pidimme Ison Karhun kaverisynttärit ja tänään oli vuorossa sukulaissynttärit. Pidimme kahdet, koska suuresta lapsimäärästä lähtee niin valtavasti ääntä ja koska kotimme ei ole kovin suuri juhlille.

Menu oli lähes sama, kuin aiemmissa:

• aarrearkkukakku, jonka koristelimme tällä kertaa mieheni kanssa kahdestaan. 
• merirosvolaiva-muffinsseja, jotka pakastin tiistaina. 
• kultarahapipareita, jotka myös pakastin tiistaina
• tähtipipareita
• jouluista suklaakakkua, jonka äitini oli leiponut
• pieniä karjalanpiirakoita, jotka oli suoraan kaupan pakastealtaasta

Tänään paikalla olivat isovanhemmat, isomummot, tädit, kummi-setä ja yksi muista kummeista.
Iso Karhu oli aivan täpinöissään, mitä keneltäkin saa lahjaksi. Hän sai toivomansa sähköhammasharjan ja auton, josta aukeaa konepelti, ovet sekä takapaksi. Lisäksi hän sai palapelin, pikkulegoja, lelumoottorikelkan ja villasukat sekä ehkä jotain muutakin mitä en nyt äkkiseltään muista.

Herkuttelun jälkeen Iso Karhu halusi esittää isin kanssa laulun. He lauloivat teemaan sopivasti: "Nyt musta lippu liehumaan...".  Molemmat soittivat kitaroita, mutta laulu jäi isin hommaksi. Isolla Karhulla oli merirosvoasu. Tämän jälkeen hän esitti meille vielä kaksi elokuvaa, mitkä kertoivat hepasta ja liskosta, jotka lähtivät toiseen maahan etsimään kultatimantteja.
Pikku Karhulla riitti myös vauhtia ja hän juoksi koko ajan ympäriinsä sekä koitti käydä näykkäisemässä milloin ketäkin.

                                              (Video joku random Youtubesta)

Nyt on synttärit juhlittu ja kyllä oli loppuillasta väsynyttä väkeä. Tässä samalla tuli tehtyä minun joulusiivoukset. Emme kuitenkaan ole joulun aikana juurikaan kotona, mutta siitä lisää myöhemmin. ;)

Yllärisynttärit

Rakas ystäväni täyttää ensi viikolla vuosia ja vuosi sitten hän harmitteli, kun synttäreitä ei juhlittu mitenkään. Hän on tällä hetkellä todella uupunut ja vapaa-aikaa ei yksinhuoltajalla juurikaan ole. Halusin järjestää hänelle yllätyssynttärit ja samalla vapaaillan. Järjestin hänen lapsilleen hoitajan ja keräsin ystäviä mukaan järjestämään tuota iltaa. Jotta sankari pystyi valmistelemaan lapsiaan tuohon iltaan, tein tietokoneella hänelle kutsun ja kävin pudottamassa postiluukusta sisään. Hän arvasi kutsun olevan minulta ja oli todella liikuttunut. Kutsussa häntä pyydettiin saapumaan alaovelle ilman lompakkoa.

Ystäväni saapui sovittuna aikana alaovelle ja luuli meidän menevän kahdestaan syömään. Mukaan saapui kuitenkin kaksi muutakin ystäväämme ja hyppäsimme autoon. Sankari oli aivan hämillään ja liikuttunut. Menimme porukalla keilaamaan. Juttu luisti, vaikkei keilaaminen niinkään. Lopuksi menimme vielä vakipaikkaamme syömään, eli Amarilloon. Olin tehnyt ystävälleni synttärikortin, jossa oli pohjana Ison Karhun tekemä auringonkukka. Keräsin ihmisiltä hyviä kommentteja sankarista, jotta hän huomaisi miten arvokas ja ihana hän on. Liikutuksen kyyneleet meinasivat itsekultakin tipahtaa. Aika kului kuin siivillä, kun äidit pääsivät viettämään vapaailtaa.

 

Ystäväni nautti illasta ja oli todella kiitollinen sekä otettu, kun hänelle oli järjestetty tuollainen ilta. Samalla saimme kaikki vapaaillan, eikä järjestäminen vaatinut kovinkaan paljoa. Pienelläkin eleellä voi saada toisen piristymään ja ilahtumaan valtavasti. Minä tykkään järjestää yllätysjuhlia (kuten blogissani joku saattaa huomata). Nautin siitä, kun ihmiset ovat positiivisesti yllättyneitä ja juttujen järjestäminen merkitsee välittämistä. Tämä synttärisankari on minulle todella rakas ja läheinen

Onko sinun ystäväpiirissäsi joku joka ansaitsisi tuollaisen vapaaillan? Millaisen illan voisit järjestää?

Merirosvosynttärit nro1

Kysyin Isolta Karhulta jo kuukausi sitten, millaiset 4v. synttärit hän haluaisi. Vasstaus oli tietysti merirosvosynttärit. Katselimme Googlesta tarjoiluja ja siellähän oli vaikka mitä enemmän tai vähemmän haastavaa. Aloin pikku hiljaa kasailemaan koristeita ja leipomistarvikkeita. Saimme kaiken valmiiksi, ennen kuin vieraat tulivat. Kiitos apujoukoille. <3

Synttäreiden menuun kuului:

• Merirosvolaiva-muffinseja

 Sovelsin kotikokin reseptiä ja lisäsin niihin lakritsan paloja. Askartelin "laivoihin" liput ja tarjottimelle tein serveteistä "meren", jossa laivat seilasivat. 

• Kultarahapipareita, joita lasten vaari oli tehnyt. 

• Miekkapipareita, jotka olivat itse leivottuja joulupipareita ja niihin piirsin valkoisella kuorrutteella miekan kuvan. Ison Karhun kommentti: "Eivät noi oikein miekoille näytä, mutta kyllä ne nyt menee."

• Kaktuspensas, joka oli pudottanut piikkinsä, eli ananas jonka ympärille viinirypäle-,nakkitikkuja.

• Aarrearkkukakku, joka oli tehty kinuskikissan ohjeiden mukaan 

 

 Kakun väliin laitoin banaaneja, mansikkarahkaa, kermavaahtoa ja sulatettua suklaata.

Luulin kakun tekemisen olevan todella vaikeaa, mutta ei se ollutkaan. Äitini auttoi ja teki minulle pohjat valmiiksi. Täytimme kakun Ison Karhun kanssa yhdessä ja lasten vaari sekä mieheni auttoivat korstelussa. 

• Lisäksi tein merirosvojen juomaa, johon tuli spritea, kokista ja appelsiinimehua sekä matiohorsmajääpaloja. Juoma oli todella suosittua.Pilleihin limailin merirosvoaiheisia kuvia.

• Lasten juhliin kuuluu popparit ja karkit. 

Sain eräältä kaverilta koristeita ja äitini tilasi servettejä sekä muffinivuokia ja loput ostin kaupasta. Osan koristeista askartelin itse. Hommaa oli kaiken näköistä ja Iso Karhu oli tarkka juhlien suhteen. Halusin järjestää hänelle parhaat mahdolliset synttärit. Hän pukeutu merirosvoasuunsa.

Juhlissa lapsia oli kaikenkaikkiaa yhdeksän ja vilskettä sekä ääntä riitti. Olin suunnitellut ohjelmaksi merirosvon silmälapun kiinnitystä (aasin häntä tyylillä), mutta sille ei tullut sopivaa hetkeä. Tarjoiluita meni kivasti, mutta jäi vielä sunnuntain sukulaissynttäreillekin.

Iso Karhu tykkäsi kovasti juhlista, tarjoiluista ja lahjoista. Hän sai meiltä haukkuvan ja kävelevän leluterrierin (halunnut omaa koiraa). Vierailta hän sai paljon uusia pikkulegoja, autoja, kauko-ohjattavan monsteriauton ja karkeilla täytetyn pääkallon.  

 Sankari oli loppuillasta niin väsynyt, ettei enää jaksanut leikkiä kavereiden kanssa. Hän oli odottanut ja jännittänyt juhlia kovasti sekä juhlissa menoa riitti. Ei ihme, että uni tuli hyvin nopeasti.

P.s. Anteeksi kuvien huono laatu, mutta valaistus oli kehno tuohon aikaan päivästä.

Kihomatoja

Tällä viikolla muutamana iltana Iso Karhu heräsi juuri, kun olin itse menossa nukkumaan ja valitti pyllyn kutinaa. Suihkuttelin ja rasvailin sitä kiinnittämättä siihen sen suurempaa huomiota, koska hänellä aina välillä on sellaista.

Torstai-iltana hän jälleen valitti kutinaa ja pyysin kertomaan tarkasti, mistä kohtaa kutisee. Löysin sieltä niitä kauheita ja ällöttäviä kihomatoja. Selvittelin heti kuinka pitäisi toimia, koska meillä ei ole aiemmin ollut niitä. Kutina oli niin kova, ettei Iso Karhu meinannut pystyä nukkumaan. Lopulta nukahti meidän sänkyyn.
http://www.sairaslapsi.com/sairaudet/kihomadot

Heti aamulla lähdin lasten kanssa apteekkiin hakemaan koko perheelle lääkekuuria ja kaupasta hanskoja siivousta varten. Kun kaikki oli lääkitty, aloitin siivousrumban. Kaikki petivaatteet pesuun ja patjat saunaan, jotta pöpöt häviäisi. Matot vein koko viikonlopuksi parvekkeelle ja pesin kaikki muoviset lelut tiskikoneessa. Käytin pyykin pesemiseen meidän omaa pyykkikonetta sekä taloyhtiön pyykkikonetta/kuivausrumpua ja kuivaushuonetta. Vein pesuun kaikki viltit, koristetyynyt ja verhot sekä pehmolelut, enkä tuonut niitä kotiin ennen seuraavaa iltaa. Ajattelin varmuuden vuoksi tehdä aivan perusteellisen karkoituksen, jotta ne varmasti häviäisivät ja Ison Karhun tulevia synttäreitä ajatellen. Leikkasin omat ja lasten kynnet lyhyeksi, jottei niiden alle jäisi mitään. Illalla olin ihan puhki. Pikku Karhu oli kovin itkuinen ja löysin häneltäkin matoja. Lisäksi hänellä oli samaan aikaan silmätulehdus ja kamala flunssa.

Eilen jatkoin kesken jäänyttä pyykkäämistä ja pesin lakanat taas uudestaan. Vuorokauden kuluttua lääkitsemisestä kuului pestä myös petivaatteet. Patjat vein jälleen saunaan ja pyyhin uudelleen kaikki pinnat sekä ovenkahvat. Saunottamisen jälkeen vielä imuroin patjat. Vaihdoimme illalla jouluverhot, kun kerran edelliset verhot oli otettu pois.Tulipahan saunakin pestyä jouluksi. Eilen illalla ei matoja enää näkynyt ja Iso Karhu sanoi, ettei enää kutita. Jospa ne olisi nyt karkoitettu. Huhhuh...Pyykkirumba jatkuu edelleen, mutta se on jo normaalin määrän rajoissa. Kahden viikon päästä pitää ottaa vielä uusi lääkeannos varmuuden vuoksi.

Tänään sovimme Ison Karhun kanssa, että meillä on lepopäivä. Hän oli kovin iloinen tuosta uutisesta. Isovanhemmillakin totesi: "Äiti katsoo nyt telkkaria, koska meillä on lepopäivä". Lapsille vaihdoin vielä kerran puhtaat lakanat.
Illalla laitoimme joulukuusen ja koristelimme sen. Jos joulumieli alkaisi hiipiä jo aiemmin, eikä vasta aattona. Ehtisi nauttiakkin Joulusta ja sen sanomasta. <3

Onko sinulla kokemuksia kihomadoista ja niiden karkoituksesta?

vesivahinko

Viime aikoina on tuullut ja satanut kovasti. Välillä ikkunat helisee ja tuntuu, että seinät kaatuu.

Eilen illalla olimme mieheni kanssa käymässä hyvissä ajoin nukkumaan, kun silmiini osui makuuhuoneen katon ulkonurkka. Ihmettelin miehelleni, että miksi tuossa maalipinnassa on tuollainen kupru. Sieltä oli joskus ennen meitä ja ennen edellistä asukasta korjattu joku kosteusvaurio. Ei mennyt kauaakaan, kun siitä kohdasta putosi maalipintaa. Kokeilin maalia ja se oli märkää. Betonista ei maalit kovin herkästi lähde itsekseen rapisemaan. Lähdin rappukäytävään metsästämään päivystävän huollon numeroa ja he lupasivat tulla seuraavana päivänä katsomaan, ellei katosta ala tihkua vettä. Tultuani takaisin, maalia oli irronnut lisää. Laitoin tuohon nurkkaan varoksi ämpärin, koska siinä on myös pistorasia. Laitoin yläkerran naapurille viestiä ja kysyin olivatko he huomanneet mitään; eivät olleet.

Huoltomies kävi tänään katsomassa ja kokeili kattomateriaalin olevan tuossa nurkassa aivan märkä ja siinä näkyy selkeästi kosteuden aiheuttamaa ruskeaa. Vesi on ilmeisesti päässyt jotenkin rakenteista läpi. En kylläkään ymmärrä, miten se on mahdollista. He lupasivat käydä yläkerrassakin katsomassa ja selvittää asiaa. Siirsin sängyn varoksi toiseen nurkkaan, ettei mitään putoa ainakaan päähän.

Nyt vaan jännityksellä odottelen, että mitä tapahtuu...

Pikkujoulut

Pojat jäivät maalle yökylään ja minä suuntasin Lappeenrantaan viettämään lapsuuden ystävieni kanssa pikkujouluja. Oli aika unohtaa murheet ja rentoutua hyvässä seurassa.

Teimme teineinä aina tortilloja ja päätimme nytkin tehdä vanhojen aikojen kunniaksi. Ruokaa valmistaessa vaihdoimme meidän ja joidenkin tuttujen kuulumisia ja lopulta kanat ehtivät jo aivan jäähtyä. Tortillat ovat vain niin parasta seurasyömistä. Joimme punkkua ja söimme herkkuja. Juttua riitti samalla tavalla kuin aina ennenkin. Minusta todellisen ystävän tunnistaa mm. siitä, että vaikkein näe pitkään aikaan, jutut jatkuvat aina silti luonnollisesti. Meillä oli rentoa ja hauskaa yhdessä.

Päätimme lähteä vielä pikaisesti katsomaan kaupungin meininkiä. En tunne Lappeenrantaa juurikaan, enkä oikein vieläkään osaa sanoa mitään mielipidettä siitä. Kesällä ainakin kaunis kaupunki.Ilta oli onnistunut ja rentouttava. Valvoimme myöhään ja uni tuli kyllä herkästi. Aamulla lähdin hyvällä mielellä hakemaan lapsia isovanhemmilta.

Eilen illalla en ollut vastuussa muista kuin itsestäni; en ollut äitinä enkä vaimona. Olin nuori nainen ja pidin hauskaa ystävieni kanssa. Välillä tällaiset illat tekevät todella hyvää. Olin kuitenkin vastuullinen, enkä tehnyt mitään sellaista, mitä olisin katunut tänä aamuna. Hauskaa voi pitää ilman turhaa sekoilua ja kännäämistä. 

Nyt suunta takaisin kotiasioihin...

Ilmaan jäi kysymys: Minkä väriset hiukset naisella pitää miehen mielestä olla?

Joulutunnelmaa

Meidän perhe antaa tänä vuonna joululahjat vain aivan lähipiirille ja teemme lahjat itse. Haluan lahjojen olevan persoonallisemmat eikä ole oikein resursseja lähteä kauppoihin kiertelemään ja ostelemaan. En uskalla kertoa vielä tarkemmin mitä teemme, koska lukijoiden joukossa voi olla lahjojen saajia. Pari ystävääni kuitenkin saivat jo lahjansa pikkujouluissamme, joten niistä voin kertoa.

Olin poikien kanssa maalla ja perjantaiaamuna tein ystävilleni joululahjaksi tuikkupurkit, joita voi hyödyntää muuhunkin. Lainasin siskoni akryllimaaleja ja maalasin purkit valkoisiksi. Etureunaan jätin kuitenkin pienen aukon, josta tuikku näkyisi. Seuraavaksi sidoin koristenauhaa purkin yläreunaan. Käytin apuna kuumaliimaa, jotta nauha varmasti pysyisi. Toiseen purkkiin liimasin kuumaliimalla pari pientä havunoksaa ja helmiä (lumeksi). Toisen purkin aukon reunustin hopeisilla nomparelleilla ja alareunaan laitoin pienen havun. Lisäksi nauhan päälle liimasin kävyn. Purkkien sisälle laitoin sisustushiekkaa ja tuoksutuikun.

Tällaiset niistä tuli:

Mielestäni ihan kivan näköiset. :) 

Iso Karhu toivoi kovasti joulupipareiden tekemistä. Äitini teki meille taikinan ja pääsimme leipomaan. Laitoimme joulumusiikkia ja teimme muoteilla erilaisia pipareita. Paistoin piparit ja pakastin Ison Karhun synttäreitä varten. Joulupiparitaikinasta ja joulumusiikista tulee aina omakin lapsuus mieleen.Näin eräässä lehdessä piparikranssin ja päätin kokeilla. Se näytti hienolle, mutta koittaessani siirtää sitä, tähdet irtosivat toisistaan. 

Ystävät pyörremyrskyssä

Olimme jo syksyllä sopineet kahden ystäväni kanssa, että he tulevat meille viikonlopuksi. Heidän oli tarkoitus auttaa lasten kanssa, jotta saisimme mieheni kanssa viettää aikaa kahdestaan. Ystävät tulivatkin jo torstaina ja mieheni tuli samana päivänä kotilomalle.

Lapset olivat tietysti aivan kierroksilla, kun yhtäkkiä kotona olikin neljä aikuista. Iso Karhu oli kovasti kaivannut kummiansa ja toisen ystävän kanssa he tulivat nopeasti tutuiksi. Tein päivälliseksi pizzaa ja samalla vaihdoimme kuulumisia. Lapset pitivät toki huolen, että saivat oman osansa. Mieheni velikin halusi tulla moikkamaan meitä.
Ennen nukkumaan menoa Iso Karhu halusi esittää päiväkodissa oppimansa laulun. Se piti laulaa vasta, kun Pikku Karhu oli mennyt nukkumaan. Aluksi häntä jännitti kovasti. Hän oli niin suloinen, kun mukana oli oikein koreografia. Muutaman kerran jälkeen alkoi sujua loistavasti ja lopulta lauloimme kaikki yhdessä.
Lasten mentyä nukkumaan ja miesten lähdettyä ulos, juttelimme tyttöjen juttuja ja rukoilimme yhdessä. Tuo hetki oli ihana ja merkityksellinen.  Mieheni ja hänen veljensä tulivat vielä saunomaan ja viettämään iltaa kanssamme. Herkuttelimme ja pelasimme (lasten...)Aliasta. Sain nauraa pitkästä aikaa oikein kunnolla ja nauttia illanvietostamme.

Yöunet jäivät vähäisiksi ja perjantai lähti hieman tahmeasti käyntiin. Päivä oli sateinen, joten emme pässeet uloskaan. Lasten kanssa tuli touhuttua kaikenlaista sisällä. Ystävämme halusivat antaa minulle ja miehelleni vapaa-aikaa. Lounaan jälkeen otimme pienen ruokalevon ja lähdimme kahdestaan keilaamaan. Keilaaminen ei sujunut alkuunkaan, mutta saimme kuitenkin olla hetken kahdestaan. Iso Karhu oli juossut asuntoamme sata kertaa ympäri, joten energiaa oli purettu. Illalla saunoimme lasten kanssa ja Isolla Karhulla oli herkkuilta. Hän oli onnessaan herkuista, seurasta ja pelistä.

Lauantaina lähdimme ystävien ja lasten kanssa joulun avaus- tapahtumaan. Siellä oli kaikenlaisia kojuja ja toimintaa lapsiperheille. Kauppakeskuksessa pojat pääsivät tapaamaan joulupukkia. He eivät ujostelleet yhtään, vaan molemmat menivät reippasti syliin. Lopuksi molemmat pääsivät kokeilemaan poniratsastusta. Pikku Karhulle tämä  oli ensimmäinen kerta, mutta alkujännityksen jälkeen hän oli aivan innoissaan. Saatoimme toisen ystävistäni bussille ja mieheni palasi takaisin sairaalaan. Ison Karhun kummi jäi meille vielä yhdeksi yöksi. Askartelimme joulujuttuja lasten kanssa. Illalla olimme rennosti ja katsoimme Frendejä.

Kummi lupasi aamulla herätä lasten kanssa, jotta saisin edes yhtenä aamuna nukkua pidempään. Kysyin häneltä moneen kertaan oliko hän varma, että heräisi viiden jälkeen. Hän lupasi ja heräsikin. Ihme kyllä minä sain nukuttua, vaikka lapset olivat heränneet. En tiedä mitä he tekivät, koska olivat niin hiljaa. Menimme yhdessä seurakuntaan. Seurakunta tuntui uudella tavalla ihmeellisesti kodilta.

Nämä neljä päivää olivat aivan upeita. En ole nauranut varmaan kuukausiin niin paljon kuin noina päivinä. Olen todella kiitollinen, että minulla/meillä on tuollaisia ystäviä, ketkä tulevat useammaksi päiväksi ja auttavat lasten kanssa. Lisäksi oli ihanaa, kun iltaisin oli seuraa. Ystävät ja läheiset ovat kultaa ja lahjaa! <3

Ensilumi

(Kuva Googlen kuvahausta)

 

Eilen aamulla oli paikoittain satanut ensilumi (loska). Sitä oli ehkä millin verran, mutta Isolle Karhulle se oli iso juttu. Siitä olisi pitänyt kertoa kaikille tutuille heti. Minun olisi suurin piirtein alkaa soittamaan kaikki läpi ja kertoa tämä suuri uutinen. 

(Kuva Googlen kuvahausta) 

 

Tänä aamuna hänen riemukseen tuo millin kerros oli peittänyt suuremman alueen kuin eilen aamulla ja ulkona lämpötila oli nollassa. Autojen päällä oli lumikerros. Ison Karhun talvi alkoi nyt ja hänen mielestään jo aamusta olisi pitänyt lähteä heittelemään lumipalloja. 

Varoitin häntä kuitenkin siitä, että lumi sulaa vielä pois. Lapset ovat niin ihania, kun he innostuvat jostakin täysillä. Meistä aikuisista jokin asia voi tuntua pienelle ja ehkä turhalle, mutta se voi lapselle olla mahtavan iso juttu. 

Toivotaan että tänä talvena tulisi sen verran lunta, että päästäisi laskemaan mäkeä ja tekemään lumiukkoja. Lumi myös valaisee ja samalla piristää. Kovaa talvea en kuitenkaan kaipaa. Inhoan kylmyyttä ja palelin jo tänä aamuna, vaikkei ollut edes kunnolla pakkasta. Meillä ei myöskään ole autolle lämmityspaikkaa, joten senkin vuoksi toivon leutoa talvea. Suuri lumimäärä hankaloittaa kulkemista ja isäni joutuisi pitkien työrupeamien sekä vähien yöunien takia koville. 

                                                       (Viime talvi)

                                               (Talvi 2013)

Valkoinen joulu, muttei mitään paukkupakkasia tai hehtaari määrää lunta. 

Tätä Jeesus toivoisin, kiitos! <3