perjantai 24. kesäkuuta 2016

Kesäkuvia

Pikkusiskoni oli meillä pari yötä viettämässä kesälomaa. Pojat odottivat todella kovasti hänen tuloaan ja sitten koko ajan he touhusivatkin. Siskolla oli myös järkkäri mukana, joten otimme sen puistoon mukaan ja kuvailimme. Sain muutamia uusia kuvia myös blogiini.
 
Meidän kaupungissamme on kesällä todella kaunista ja puistoista pidetään hyvää huolta. 

 
Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni,
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
 
(Ps. 23:1-4) 

Olen miettinyt jossain vaiheessa blogin uudistusta, mutta katsotaan milloin koen ajan olevan sopiva. Tässä nyt kuitenkin muutama "kasvoton" kuva meistä.




"Juhannus tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus." (Lähde: Wikipedia)
Ihanaa ja rentouttavaa Juhannusta jokaiselle lukijalle ja teidän läheisillenne! :)

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Sadepäivän puuhaa

Eilen lauantaina oli tylsän myrskyinen ilma ja se väsytti minua sekä lapsia. Pikku Karhun päiväunien jälkeen päätin keksiä jotain kivaa sadepäivän puuhaa.
Teimme pizzataikinan turpoamaan ja lähdimme kauppaan ostamaan täytteitä. Reissu oli hieman haastava, koska pojat olivat kiukkuisia ja pitkästyivät todella nopeasti.

Takaisin kotiin päästyämme, laitoimme pizzan uuniin ja valmistelin meille leffaherkkuja. Meillä oli: kinkkuananaspizzaa, suolatikkuja, ruisnaksuja, poppareita, rusinoita ja kuivattuja hedelmiä.
Iso Karhu sai valita Netflixistä elokuvan ja hän valitsi "Palomies Samin". Kaiken oltua valmista, vaihdoimme yökkärit päälle ja aloitimme leffan.
Mielestäni oli niin suloista, kun kummankin pojan kanssa pystyi jo pitämään leffailtapäivää. Herkut ehkä saattoivat olla osa syytä tähän, mutta kuitenkin... Pikku Karhukin kommentoi leffaa: " Ajaa ajaa, pavaa pavaa". Rentoa olemista, mutta kuitenkin kivaa yhdessä tekemistä.
Leffan jälkeen söimme vielä pienen iltapalan ja menimme saunaan. Pojat saivat mennä saunan yhteydessä kylpyammeisiin leikkimään. Olimme ostaneet heille saunajuomiksi pillimehut, joista he olivat todella onnellisia. Kylpyleikit sujuivat sulassa sovussa ja Pikku Karhu halusi matkia kaikkea, mitä Iso Karhu teki. Mahat täynnä ja puhtaina oli hyvä mennä nukkumaan.

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Villiyrttiluennolla

Innostuin viime kesänä villiyrteistä, mutten oikein osannut käyttää niitä. Opettelin äitini opastuksella joitain, mitä olisi turvallista kerätä.
Viime viikolla osallistuin villiyrttikurssille, jossa perehdyttiin tavallisimpiin villivihanneksiin. Illassa oli noin parikymmentä osallistujaa.
Aluksi meillä oli tunnin mittainen luento, johon jaettiin omat materiaalit. Niissä oli tietoa tutuimmista villiyrteistä ja muutamia ohjeita mihin ruokiin niitä voisi käyttää. Lisäksi saimme tutustua ennalta kerättyihin kasveihin ja maistella itsetehtyjä nokkossipsejä.
Sipsit oli paistettu sekä pyöritelty pannulla voissa ja suolassa eli kuka tahansa osaa tehdä niitä. 
Teorian jälkeen vapaaehtoiset saivat valmistaa smoothien villiyrteistä ja hedelmistä. Iltapalaksi meille oli valmistettu villivihannessalaattia, onnenapilakastiketta ja nokkosfetapiirakkaa sekä ketunleipäpannacottaa. Juotavaksi oli kylmäpuristettua mansikkamehua ja pihlajajuomaa.
Paikalla oli myytävänä voikukkahyytelöä ja kuusenkerkkäsiirappia, joista saimme maistiaiset.
Kaikki syötävät olivat aivan ihania.

Hyvien materiaalien ansiosta voi kotona vielä kerrata, mitä luennolla opetettiin. Meinaan lähteä keräämään kasveja heti, kunhan sadeilmat laantuisivat. Nokkoset ovat oma suosikkini, koska niistä saa tehtyä monenlaista ja sen ainakin helposti tunnistaa. Suosittelen villiyrtteihin tutustumista ja niiden käytön kokeilemista.
Muistutuksena vain: 1. Älä kerää kasveja, joita et varmasti tunnista. 
                                 2.Älä kerää kaupungista tai vilkkaasti liikennöidyltä alueelta.


torstai 16. kesäkuuta 2016

2v. synttärit

Pikku Karhu täytti viikko sitte kaksi vuotta ja vietimme sunnuntaina hänen juhliaan.
Lasten kanssa sovimme, että teemana on sirkussynttärit. Iso Karhu halusi, että hänelle tehdään pellemaalaus kasvoihin. Pellen oli tarkoitus tehdä taikatemppuja, mutta esitys jouduttiin perumaan jännituksen vuoksi. Askartelimme Ison Karhun kanssa viirejä ja ostin ilmapalloja sekä serpentiiniä.
 Sain "tekosyyn" siivota oikein urakalla ja laittaa kodin kesäkuntoon. Siivouksen jälki ei kyllä enää näy täällä, mutta oli se sen hetken.

Tarjoiluina oli:
  • nokkosvoisarvia, jotka tein alusta asti itse ja nokkosetkin olin itse poiminut
  • hedelmäpiirakka
  • mustikkatäytekakku
  • poppareita
  • suolatikkuja
  • kaupan pipareita
  • Eksanoppini tekemä gluteeniton ananaspiirakka
  • äitini tekemää pihlajavettä
  • kylmäpuristettua mansikkamehua
Kaikkia tarjoiluita kovasti kehuttiin, joten taisin onnistua.

Vieraita meillä oli parisenkymmentä: isovanhemmat, isomummot, tädit, setä ja kummit. Sukumme kohtasivat ensimmäisen kerran eromme jälkeen ja jännitin tätä kovasti. Kaikki meni kuitenkin todella hyvin ja ilmapiiri oli mukava sekä rento. Ulkopuolisen silmin ei varmaan olisi huomannut, että perheessä on eroprosessi käynnissä.

Pikku Karhu sai lahjaksi mm. potkupyörän, vaatteita, kirjoja ja hiekkalelusetin (jossa hänen rakastamansa lapio).  Molemmat pojat nauttivat vieraiden seurasta ja herkuista. Pikku Karhukin sai ensimmäistä kertaa kakkua. Hän oppi jopa sanomaan "iiää kakku" eli lisää kakkua. :D

Nyt on yksi etappi taas saavutettu. :)

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Eroprosessi

Mulla olisi montakin juttua, joista haluaisin teille kirjoittaa. Aika on ollut viime päivinä kortilla ja illat venyneet. Kirjottelen juttujani nyt isompana ryppäänä. Aloitan omista fiiliksistäni...
Olen edelleen sitä mieltä, että avioero oli aivan oikea ratkaisu. Ero on kuitenki prosessi, johon kuuluu monia vaiheita. Arjen keskellä en ole kovin paljon pystynyt tietoisesti sitä työstämään. Monet asiat ovat tulleet yöllä uniini ja nukkuminen ollut levotonta. Iltaisin ei meinaa uni tulla, mutta onneksi melatoniinin avulla olen nukahtanut.
Avioliiton aikana minulla ei ollut miespuolisia ystäviä, yhteisinä kavereina kyllä muutamia. Eron myötä ystävämiehiä on  jotenkin tullut elämääni ja olen heistä todella kiitollinen. Uskon sen olevan myös Jumalan johdatusta. Voin jutella, rukoilla ja hengata heidän kanssaan (melkein) kuin kenen tahansa ystävän. Se on myös auttanut prosessissani, etten ole alkanut vihaamaan miehiä tai katkeroitunut yleisesti miehiä kohtaan. Olen sanut huomata, että maailmassa on vielä ihaniakin miehiä (ennen eroa tuttavapiirissä tuntui olevan muita kuin ihania miehiä).
Olen myös oppinut eri tavalla kunnioittamaan miehiä  ja alkanut löytää omaa naiseuttani. Olen saanut työstää jo ennen avioliittoa olleita haavoja ja heikkouksia.
Olen halunnut alkaa sisustaa kotiamme vielä enemmän minun näköiseksi, koska tiedän tämän olevan nyt vain minun ja lasten koti. Eksäni inhosi valkoista, joten nyt meiltä löytyy aika paljon valkoista. Olen tehnyt kirppareilta hyviä löytöjä, mutta joitain juttuja vielä puuttuu. Onneksi sisustus voi olla ikuisuusprojekti. Tykkään laittaa kotiamme ja se tuo minulle iloa.

Isi Karhu vei viimeiset tavaransa sunnuntaina pois meiltä, joten pääsen siivoamaan kellaria ja kaappeja. Laitan samalla turhia juttuja pois. Vanhojen yhteisten tavaroiden ja papereiden läpi käyminen nostaa muistoja ja tunteita vahvasti pintaan. Se tekee todella kipeää, mutta ne kuuluu käydä läpi päästäkseni elämässä eteen päin. Jumala tekee koko ajan työtään, kun annan Hänelle luvan siihen. Se on parantavaa ja rakastavaa työtä.
Monet tunnekuohut ja aallonpohjat olen ehtinyt jo käydä läpi. Minulla on kuitenkin luottavainen olo, että Jumala vie askel kerrallaan eteen päin. Minulla ei ole kiire, vaan ottaa välillä varovaisempia askeleita kohti tulevaa. Uskon kasvavani tämänkin prosessin myötä naisena, äitinä ja Jumalan lapsena. Olen kiitollinen kaikille teille, jotka olette tukenani ja esirukoilijoinani. <3
Ihanaa kun on kesä ja aurinko paistaa. Se saa mielenkin valoisammaksi.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Mattoja pesemässä

Olimme alkuviikosta maalla ja halusin saada ensimmäiset matot pestyä. Ilma ei ollut mikään lämmin, mutta aurinko paistoi ja hieman tuulikin. Mummoni halusi tulla auttamaan mattojen pesussa, jotta selviäisin hommasta nopeammin. Mummo on oikea konkari mattojen kutomisessa ja pesussa. Lähes kaikki meidänkin matot ovat hänen tekemiä.

Veimme matot kottikärryillä vanhempieni savusaunan luo, missä tuli letkusta juoksevaa ojavettä. Mummolla oli tarkka visio hommasta ja minä koitin pysyä vauhdissa mukana. Ensin laitoimme matot likoamaan isoon saaviin. Hain huuhtelua varten toiseen saaviin puhdasta kaivovettä. Nostimme ensimmäisen pestävän maton vanhan hetekan päälle ja minä laskin juoksevaa vettä päälle. Mummo levitti mäntysuovan ja alkoi pestä. Kun matto oli pesty, huuhtelimme sen kaivovesisaavissa ja laitoimme heinäseiväsaidan päälle kuivumaan. Jossain vaiheessa vaihdoimme osia ja minä sain jynssätä mattoja puhtaaksi. Muutamassa matossa oli mustikka- ja maalitahroja. Mummoni kertoi, että hankaamalla hiekkaa jäljet saattaisivat lähteä. Eivät ne kokonaan lähteneet, mutta ainakin vaalenivat reilusti.
Olin ottanut lähtiessämme meidän lattialla olleet matot, jotta ne saisi Pikku Karhun synttäreiksi puhtaiksi. Mattojen kuivaksi saamisessa tuli siis hieman hoppu, jotta sain ne kotiin lähtiessämme mukaan.  Levittelimme saunan seinustalle naruja, johon loput matot sai kuivumaan. Illalla matot olivat enää hieman kosteita, mutta seuraavaksi päiväksi oli luvattu kovaa sadetta. Mummoni oli kotonaan lämmittänyt takkaa ja saunaa, joten vein matot hänen luokseen kuivumaan. Sain kotiin lähtiessämme kuivat ja puhtaat sekä ihanalle mäntysuovalle tuoksuvat matot.
Kellarissa odottaa iso kasa todella likaisia mattoja, mutta nyt olen saanut kunnon perehdytyksen maalla pesemiseen.

Millaisia kokemuksia sinulla on mattojen pesusta?

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Mökkikauden avaus

Isikarhun vanhemamt pyysivät minua ja poikia heidän kanssaan mökille. Lähdimme viime viikonloppunaheidän ja poikien tädin kanssa kohti luonnon rauhaa.

Olimme vasta alkuillasta perillä, joten Pikku Karhu ei perjantaina hirveästi ehtinyt touhuta. Hän söi kolme lautasellista kasvissosekeittoa ja vielä lautasellisen puuroa, jonka jälkeen uni maistui. Pikku Karhun mennessä nukkumaan, kävin tädin kanssa laittamassa saunaan tulen ja vedet valmiiksi. Tämän jälkeen lähdimme lenkille ja Iso Karhu jäi vaarin kanssa iltatouhuihin. Tuntui luksukselta, kun joku muu laittoi Ison Karhun nukkumaan. Hänen kanssaan iltatouhut kestävät ainakin pari tuntia. Kävimme viiden kilometrin lenkin, jonka jälkeen pääsimme aitoon ihanaan puusaunaan. Uskaltauduin varovasti järveen ja sain talviturkin heitettyä. Jes, mikä saavutus!
Saunan jälken vielä grillasimme ihania grilliherkkuja.

Lauantaina oli ihanan aurinkoinen ja kohtuullisen lämmin päivä. Iso Karhu halusi päästä heti aamu-uinnille, vaikka vesi olikin kylmää. Hän pääsi vaarin kanssa soutelemaan ja onkimaan. Kalaa ei tullut, mutta kivaa oli ollut. Teimme paljon pihatöitä, joka oli omalla tavallaan terapeuttista ja hauskaa. Yhdessä tekeminen on mielestäni kivaa ja lopputuloksesta tulee hyvä fiilis. Pojat olivat innoissaan auttamassa kasvien istutuksessa ja kastelemisessa. Välillä syötiin, leikittiin ja levättiin. Illalla lämmitimme saunan ja lapsetkin pääsivät saunomaan. Minä, täti ja Pikku Karhu menimme ensimmäisinä. Pikku Karhu oli aivan tohkeissaan saunasta ja vesipyssystä. Uimistakin piti päästä kokeilemaan, mutta itku siitä tuli, kun vesi oli niin kylmää. Saunaan päästyämme, hän olisi halunnut takaisin järveen. Kunnon lämmittelyn jälkeen menimme uudestaan ja taas tuli itku. Hetken uitin häntä, jotta poika tottuisi veteen. Ison Karhun ja isovanhempien mennessä saunaan, laitoin Pikku Karhun nukkumaan ja aloimme katsoa leffaa. Iltapalaksi saimme vielä ihania itse tehtyjä hamppareita. NamNam.
Sunnuntain sää oliki hieman tylsempi, kun vettä sateli ja oli viileätä. Pääsimme kuitenkin vielä pihalle touhuamaan. Iso Karhu pääsi kokeilemaan soutamista ja katiskojen kokemista. Keräsin kotiin nokkosia kuivatettavaksi ja niitä siellä pihapiirissä riitti. Viikonloppu oli ihanan rentouttava: hyvää ruokaa, puusauna, ulkoilua, etäisyyttä arjesta, hyvä seura ja paljon muuta mistä nautin.
Kesällä tulee varmasti (mahdollisuuksien rajoissa) vietettyä aikaa mökillä. Sieltä löytyy sähköt ja juokseva vesi, joten lasten kanssa oleminen on helpompaa.
 Ihanaa kesää kaikille lukijoille! <3

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

K-E-S-Ä

Tämä on viimeinen kesäni ennen töihin paluuta ja aion nauttia siitä lasten kanssa.
Iso Karhu on vain heinäkuun pois päiväkodista, koska liian pitkällä lomalla hän vain turhautuisi. Meillä on kuitenkin viisi päivää viikossa aikaa tehdä kaikkea kivaa.

Olemme nauttineet tästä alkavasta kesästä jo todella paljon. Ihanaa kun saa olla vähissä vaatteissa ja näin ulos lähteminenkin on paljon helpompaa. Olemme välillä syöneet parvekkeella. Ison Karhun ollessa päiväkodissa ja Pikku Karhun päikkäreille, olen hetken jopa ottanut aurinkoa kahvikupposen kanssa.

Kesällä on niin kaunista: kukat kukkii, puut ovat vihreitä, meri kimaltelee, linnut laulaa ja lokit huutaa ja vaikka mitä muuta. Silloin itsenkin tekee mieli laittaa nätit vaatteet päälle ja lakata kynnet.

Kesäsuunnitelmia?

Me varmaan vietämme aikaa isovanhempien mökillä, jossa pääsee saunomaan aitoon puusaunaan ja uimaan sekä lenkkeilemään. Lisäksi varmaan viihdymme maalla vanhempieni luona. Iso Karhu aloitti pari viikkoa sitten jalkapalloleikkikoulun, joka on kesä-, elo-, ja syyskuussa keskiviikkoiltaisin. Se on Ison Karhun ja Isi Karhun yhteinen harrastus.

Heinäkuun alussa lähden Ison Karhun kanssa kahdestaan Kansanlähetyspäiville Ryttylään. Tämä on meidän kahden laatuaikareissu ja meinaamme yöpyä teltassa. Odotan innolla tätä, mutta Iso Karhu ei vielä tiedä reissusta. Odotus voi tuntua muuten liian pitkältä, kun ei ymmärrä vielä aikakäsitteitä.

Isovanhemmat suunnittelivat jotakin reissua Ison Karhun kanssa, mutta se on vielä täysin auki. Voi olla, että menemme ystäväni kanssa käymään Korkeasaaressa tai Linnanmäellä (tai molemmissa).
En halua turhan tarkasti suunnitella, koska sitten tulee pettymyksiä jos suunnitelmat eivät onnistukkaan.

Haluan kuitenkin viettää aikaa lasten kanssa ja nauttia kesästä sekä kaikesta siitä mitä se pitää sisällään. <3 Nauttikaa tästä kesästä juuri sellaisena kuin se tulee. <3


Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...