perjantai 13. tammikuuta 2017

Tämä hetki

Pitkän hiljaisuuden jälkeen istahdan koneelle kirjottelemaan. Ulkona satoi viime yönä lunta, joka tuo ihanasti valoa. Tämä talvi on ollut melkoisen musta ja pimeä, koska lumet ovat tulleet ja melkein samantien lähteneet pois. Lapsetkin ihmetelleet tätä talvea ja olleet harmissaan sulaneista lumista.
Vesi kiehuu ihanaa mansikkaista yrttiteetä varten. Olen ihastunut yrttiteehen ja tilailen netistä eri makuja. Taustalla soi Spotifysta "Vain elämää"- sarjan hitit, joista hypin mielestäni ärsyttävät biisit ohi.
Tänään olisin saanut nukkua pitkään, koska lapset ovat isällään ja menen iltavuoroon. Heräsin kuitenkin jo seitsemältä. Vaikka olisi vielä väsyttänyt, uni ei enää tullut. Päätin käydä kuumassa suihkussa ja suihkun raikkaat sekä vähän kosteat hiukset tuntuvat ihanille. Hiukseni ovat kasvaneet yli leikatusta mallista, joten pyöräytän hiukset usein nutturalle tai teen pienet letit päällimmäisistä hiuksista. Ensi viikolla pääsen kampaajalle rentoutumaan.
Taitoin eilen töissä nilkkani ja se oli illalla todella kipeä. Vaikka tänään se on tuntunut paremmalle, en kuitenkaan uskaltanut lähteä salille. Katsotaan mille alkaa tuntumaan, kun töissä kävelen enemmän. Nyt otan rauhallisen aamun ja nautin hetken kiireettömyydestä. Pian otan kännykästä Raamatun esiin ja luen tämän päivän hartaustekstin ja nautin teestäni. Pyrin joka aamu lukemaan Raamattua, mutta aina siihen ei pysty kunnolla keskittymään. Aamut ovat lapsiperheessä melkoisen hektisiä.
Tässä on vuosikin jo vaihtunut viime postaukseni jälkeen, joten ihanaa uutta vuotta jokaiselle lukijalle. <3 Kiitos kun luette tekstejäni ja kommenteista, joita olen saanut. Palautetta on kiva saada. Elämässä on nyt yksi aikakausi tullut päätökseen ja uusi sivu auennut. Toivon tämän vuoden täyttyvän toivolla ja ilolla. Ihminen on niin hauras ja vajavainen. Pysähdyn välillä miettimään omia elämänkokemuksiani ja virheitäni. Mielen valtaa epäonnistuminen ja pettymys, mutta samalla kiitollisuus Jumalan huolenpidosta. Jokaisella on varmasti joitain asioita jotka olisi voinut jättää sanomatta tai tekemättä, mutta tehtyä ei saa enää tekemättömäksi. Niistä voi kuitenkin oppia ja niiden kautta voi kasvaa ihmisenä. Omien kokemusten kautta voi myös olla tukemassa muita samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Joskus elämässä voi tuntua kuin seinä tulisi vastaan, mutta muista silloinkin Jumalalla on suunnitelma eteenpäin selviämisestä. Puhu jollekin äläkä jää asioidesi kanssa yksin. Olkoon tämä vuosi myös sinun elämässäsi täynnä toivoa. <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...