keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Isosiskolle Taivaaseen

"Olet aina sydämessäni". 

Viime viikonloppuna vietettiin Pyhäinpäivää ja monet olivat vieneet kynttilän rakkaansa muistoksi. Hautausmaa näytti pimeällä todella upealle kynttilämerelle. 




Marraskuu on vuoden pimein kuukausi ja silloin mielenikin muuttuu pimeämmäksi. Väsymys on seurana aamusta iltaan asti, vaikka nukkuisi ja katsoisi kirkasvalolamppua. 
Loka- ja marraskuu ovat kuukausia, milloin mielessäni pyörii paljon rakas siskoni. Olen kirjoittanut hänen menettämisestä useamman postauksen, joita voi myös käydä lukemassa. 
Sinä lähdit nuorena 10.11.2009. Olin siinä hetkessä sinulle hyvin vihainen, että jätit minut. Sinä sait minut kokemaan itseni todella tärkeäksi ja rakkaaksi. Sinä joka pidit kovasti lapsista, et ehtinyt näkemään ihania poikiamme. Sinä joka rakastit sosiaalisia tilanteita ja ihmisiä ympärillä, et ehtinyt tutustua lasteni isään tai aviomieheeni. Sinä joka rakastit juhlia ja etenkin joulua, et ole enää meidän kanssamme jakamassa paketteja aattoiltana. Sinä kenen vierailuista luonani ehdin vain haaveilla, et nähnyt ihanaa kotiamme. Elämässäni on tapahtunut lähtösi jälkeen todella paljon isoja muutoksia, etkä ehtinyt näkemään niitä. Et myöskään onneksi nähnyt, kuinka sydämeni revittiin kahtia lähtösi jälkeen. 
Saimme kuitenkin kasvaa ja kehittyä yhdessä. Saimme leikkiä lapsena monet leikit ja riidelläkkin. Saimme jakaa yhdessä 17 vuotta elämästämme. Olen kiitollinen kaikesta siitä ja miten tärkeä olin sinulle. Olit erilainen ja lapsena toisinaan se hämmensi ja ärsytti minua. Nyt olen kiitollinen, että opetit minua näkemään elämää ja asioita laajemmin. Sinun uskosi aitous oli ihailtavaa ja sitä toisinaan muistelen. Kauttasi tutustuin moniin mahtaviin ihmisiin ja löysin tieni kehitysvammaisten parissa työskentelyyn. Ilman sinua elämäni ei olisi näin rikasta, mitä se on tähän asti ollut. Kerron lapsille Henna-tädistä, joka on jo Taivaassa. Käymme välillä viemässä haudallesi kynttilän ja muistelen lähtöäsi. Toisinaan kaivan esiin sinusta tekemäni valokuva-albumin ja muistelen yhteisiä hetkiämme. 
Sinä lähdit nuorena, mutta sillä oli joku tarkoitus. Se tarkoitus ei välttämättä koskaan selviä, mutta Jumalan viisaus lohduttaa. Välillä kaipaan sinua kovasti ja pudotan kyyneleitä vuoksesi. Tiedät että olet Taivaassa odottamassa ja haluan juosta omalla vuorollani sinun luoksesi. Siellä saamme olla ikuisesti yhdessä ilman kipua ja murhetta. 




 :llä pikkusiskosi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...