tiistai 27. joulukuuta 2016

Joulu on taas, joulu on taas...

Mietimme lasten isän kanssa etukäteen, että miten viettäisimme joulua. Lopputuloksena minä lähdin lasten kanssa aatonaattona vanhempieni luokse maalle ja eksäni meni omille vanhemmilleen.

Jouluaattona äitini oli keittänyt riisipuuroa ja rusinasoppaa, joka loi joulun tunnelmaa. Katsoimme aamulla lasten kanssa joulupukin kuumaalinjaa ja pukin tulemisen odotus alkoi. Lähdin isäni, isoäitini ja Pikku Karhun kanssa käymään hautausmaakierroksella ennen joulurauhan julistamista. Joka paikassa oli liukasta ja satoi vettä; ei todellakaan mikään jouluinen sää...Takaisin päästyämme ehdimme hieman katsoa perinteistä Lumiukko-ohjelmaa ja hiljetyä joulurauhan julistukseen.
 Päivä meni rennoissa merkeissä telkkaria katsellessa ja minä saatoin ottaa torkut sohvalla. Menimme jo iltapäivästä joulusaunaan, ettei täydellä vatsalla tulisi mentyä. Isäni haki isoäitini viettämään aattoa meidän kanssamme ja söimme yhdessä jouluaterian. Jouluruoka on vain niin hyvää.
Pojat alkoivat olla jo todella täpinöissään joulupukin tulosta. Kuuntelimme kuitenkin ensin Jouluevankeliumin ja pari joululaulua. Pian alkoikin kuulua töminää ja kolinaa, jolloin pukki saapui. Pojat eivät uskaltaneet laulaa pukille, vaikka hän kuinka pyysi. "Tonttujen jouluyö"-laulua he kuitenkin hetken leikkivät. Pukin kanssa samaan kuvaan molemmat uskaltautuivat ja muuten jutella hänelle. Pikku Karhu kiersi jokaisen luona kertomassa, että joulupukki tuli. Rupattelun jälkeen oli viimein lahjojen vuoro. Pojat olivat innokkaita apulaisia lahjojen viemisessä. Loppuilta vierähtikin lahjojen avaamisessa ja niiden tutkimisessa. Parhaiksi lahjoiksi tulivat radio-ohjattava Hummeri ja Kätyrien piirustusalusta. Söimme vielä iltapalaa ja sitten oli poikien aika lähteä nukkumaan.

 Joulupäivänä menimme isoäidilleni syömään ja sinne tuli muita sukulaisiamme. Heidän mukanaan oli myös koira, joka oli todella innoissaan lapsista. Kahvittelun jälkeen oli aika lähteä takaisin vanhempieni luokse, jossa pelailimme ja rakentelimme poikien saamia lahjoja. Iso Karhu alkoi valittaa väsymystä ja päänsärkyä. Se ei mennyt ohi, joten annoin hänelle särkylääkettä. Illan mittaan hän alkoi vaikuttaa aivan kuumeiselle. En kuitenkaan mitannut, koska hän oli saanut särkylääkkeen. Molemmat pojat menivät aikaisin nukkumaan ja nukahtivat nopeasti. Yö oli hieman katkonainen, mutta aamulla Iso Karhu oli taas oma itsensä. Vietimme vanhempieni luona meille melko perinteistä joulua.


Tapaninpäivänä lasten isä tuli hakemaan meitä hänen vanhemmilleen ja siellä oli hänen sukulaisia. Söimme jouluruokia, vaikkei enää siinä vaiheessa joulua ollut yhtään nälkä. Joulupukki oli tuonut minulle ja pojille vielä muutaman lahjan sinnekin, joita sitten availtiin ruoan jälkeen. Lasten isä auttoi kaikkien tavaroiden kotiin viemisessä, jotta selvisimme iltapalalle.

Oli ihanaa viettää aikaa rakkaiden sukulaisten kanssa ja levätä. Nyt on kuitenkin ihanaa olla taas kotona. Jouluna tuli syötyä sen verran hyvin kaikkia herkkuja ja suklaata, joten nyt tavoitan aloittaa joulun jälkeisen kuntokuurin. Saa nähdä kuinka käy...
Pojat menivät tänään jo päiväkotiin ja minäkin palaan töihin, joten arki alkaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...