Joskus on hyvä pysähtyä ja rauhottua, vaikka luonnon helmassa. Yksin, pois kaupungin hälinästä ja arjen pyörityksestä. Elämän vaikeita asioita ja kipeitä juttuja voi koittaa "unohtaa" tai peittää monella tavalla, niinkuin monet ihmiset tekevät. Aina voi yrittää paeta todellisuutta.
Onko lopulta koko elämä pakenemista? Koitetaanko peittää heikkoudet, rikkinäisyys ja omat tunteet muilta vai jopa itseltä?
Pysähtyminen voi tehdä kipeää ja voi tulla kovallakin ihmisellä itku sekä tunne hajoamisesta.
Mitäpä jos se onkin vai uuden alku? Mitäpä jos hajonneen tilalle voi alkaa rakentua uutta ja oikeasti parempaa elämää? Olisiko se sen arvoista, että laskisi hetkeksi panssarit?
Joskus on hyvä olla toisen edessä heikkona ja haavottuvana, ihmisen joka rakastaa, on luotettava eikä hylkää. Ihmisen joka kuuntelee ja halaa eikä osoita sormella. Se voi olla merkityksellinen hetki. Se voi muuttaa elämäsi ja kulkusuuntaasi.
Kaipaatko muutosta elämällesi? Toivoisitko uutta mahdollisuutta? Haluaisitko alkaa rakentaa elämääsi uudelle pohjalle?
Ole rohkea ja ota "hyppy" tuntemattomaan. Soita tai laita viestiä jollekin tuntemallesi luotettavalle ihmiselle. Voit halutessasi laittaa luottamuksellisesti viestiä myös minulle.
You are special, you are wonderful. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)