Erityisherkkä lapsi

"Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä taipumusta reagoida ympäröivään maailmaan ja aistiärsykkeisiin voimakkaammin. Erityisherkkyydestä ei voi oppia pois, vaan se on hermojärjestelmän ominaisuus, joka on mukanamme syntymästä kuolemaan, koko elämämme ajan."
Lue lisää... 

Erityisherkkyys on tällä hetkellä paljon pinnalla ja jonkinlainen "muoti-ilmiö".
Iso Karhu on selkeästi erityisherkkä ja HSP-testistä hän sai 20/23 pistettä.  Tämä näkyy arjessamme monella tavalla ja aina en itsekään ymmärrä asioiden johtuvan herkkyydestä.

Tässä muutamia huomioita arjesta erityisherkän pojan kanssa

Hänellä on todella tarkat makumieltymykset. Ruoat pitää olla hyvin miedosti maustettuja ja uuden ruoan syömisestä saamme käydä pitkät keskustelut, että hän suostuu edes maistamaan.
Vaatteita pukiessa, tulee saumojen olla "ojennuksessa".  Pukeminen vie aikaa, eikä Iso Karhu pysty tehdä sitä reippaasti ja kiirreessä. Jos vaatteissa joku häiritsee häntä, menee se heti huudon kanssa vaihtoon.
Jos meille tulee kylään uusia tai vieraampia ihmisiä, Ison Karhun pitää saada ensin tarkkailla tilannetta kauempaa. Hän ei kovin usein uskalla edes naapureille moikata, vaan painautuu minun selän taakse. Tuttujen ihmisten kanssa hän on rohkea ja sosiaalinen. Pojalla on hyvä huumorintaju ja hän on todella fiksu sekä lahjakas. Eskarin myötä hän on rohkaistunut juttelemaan vieraiden lasten kanssa ja saanut näin paljon uusia kavereita. Olen tästä todella iloinen.
Jos olemme lähdössä johonkin, hänen tulee saada tietää siitä etukäteen, jotta ehtii henkisesti valmistautua. Suurimmat väännöt ja kierrokset meillä tulee lähtötilanteissa. Aamuisin annan muutaman "varoituksen" lähtemisestä, ettei se tapahdu yhtäkkiä. Hän saa pukea ulkovaatteita vähän kerrallaan. Olen tehnyt lapsille viikko-ohjelman ja koen molempien hyötyvän siitä. Käymme aina iltaisin seuraavan päivän läpi, jotta he tietävät mitä tapahtuu. Tämä on hyödyllinen myös vuoropäiväkodin ja kahden kodin välillä reissaamisen vuoksi.
Eskaripäivän jälkeen Iso Karhu kaivannut usein pienen hetken leikkiä ja olla itsekseen, tai hänestä on tullut kovin kiukkuinen. Tämä ei enää kuitenkaan ole pakollista ja riippuu millainen päivä hänellä ollut. Poika aistii todella helposti ilmapiiriä ja tunnetiloja, vaikka niistä ei puhuttaisi suoraan. Jos kaikki ei ole kunnossa, hän tulee todella kiukkuiseksi ja hakee huomiota. Se saattaa myös vaikuttaa hänen unen saantiinsa illalla. Monessa asiassa poika haluaa olla paras ja tehdä sen täydellisesti. Olemme keskustelleet tästä paljon hänen kanssaan ja siitä kuinka aikuisetkaan eivät osaa kaikkea.

Erityisherkkyyteen perehtyminen ja vertaistuki auttaa ymmärtämään lasta. Vanhempana minäkin olen kuitenkin vain ihminen ja välillä kärsivällisyys sekä jaksaminen on koetuksella. Silloin tekee hyvää purkaa omia tuntemuksiaan jollekin.