Mieheni oli hiljattain laittanut isäni kanssa minun pyöräni kuntoon, koska siinä oli monenlaista pientä vikaa. Selvisi ettei pyörä olisi ollenkaan turvallinen ajaa, mutta perusteellisen huollon jälkeen se tuntui kuin uudelle.
Puhuimme matkalla, että kypärät unohtuivat kotiin ja ne olisi hyvä olla päässä.
Erään alamäen jälkeen huomasimme miehen juoksevan autotien reunassa huitoen ja meidät huomattuaan huusi, että pitää soittaa nopeasti ambulanssi (hänellä itsellään ei ollut puhelinta mukana). Hän koitti pysäyttää ohi ajavia autoja, mutta kukaan ei pysähtynyt. Pian huomasin mäen alla makaavan miehen, joka oli kaatunut pahasti pyörällä. Pyörä oli hänen jaloissaan ja silmälasit aivan solmussa hänen vieressään. MIes makasi mahallaan ja verta tuli paljon. Sormet siinä alkoi täristä, kun näppäilin hätänumeroa ja selvitin miehen vointia. Osasin onneksi kuitenkin toimia saamani koulutuksen ja hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti. Ohjasin yhden ambulanssia vastaan ja mieheni kanssa jäimme tarkkailemaan miehen vointia sekä juttelemaan hänelle, jotta tajunnan tasoa pystyi seuraamaan. Ihmisiä alkoi kerääntyä ihmettelemään pahaa tilannetta ja antamaan neuvoja. Sanoin meidän toimivan hätäkeskuksen ohjeiden mukaisesti, eikä miehen asentoa tulisi muuttaa. Sekunnit tuntuivat pitkiltä ja lopulta saimme viittelöityä ambulanssin paikalle. Kerroimme tapahtuneesta, autoimme nostamaan miehen ambulanssiin sekä veimme pyörän turvaan. Ambulanssikuskit kiittelivät ja me jatkoimme matkaa. Tilanteen jälkeen piti hetki kasailla itseä ja käydä läpi tapahtunutta, mutta tuntui hyvälle saada auttaa oikeassa hetkessä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin tällaisessa tilanteessa siviilielämässä. Tuntui paljon vaikeammalle kuin töissä, koska ei tuntenut ihmistä eikä tiennyt oikein miten tilanne oli käynyt. Lisäksi paikkakunta on minulle uusi, joten jouduin vähän varmistamaan muilta sijaintiamme.
En kerro tätä korottaakseni meitä, vaan muistutuksena muutamasta asiasta meille jokaiselle:
- Kun lähdet johonkin, ota puhelin mukaan. Koskaan ei tiedä mitä itselle tai jollekin muulle tapahtuu.
- Käytä pyöräillessä kypärää ja oikeanlaisia jalkineita. Kypärä ei ole nolo, vaan viisautta. Lisäksi pidä ajoneuvostasi huolta, jotta se toimii mahdollisimma turvallisesti.
- Jos jollakin on hätä, pysähdy auttamaan. Vaikka ihminen olisi humalassa, hän voi tarvita oikeasti apua. Jos tilanne näyttää olevan paikalla hallinnassa, eikä apua tarvita, voit jatkaa matkaa. Turhaa yleisöä ei tarvita katselemaan tai kuvaamaan, eikä ole avun tarvitsijalle mielekästä.
Pidetään huolta kaikista ihmisistä. Koskaan ei tiedetä milloin me itse olemme tarvisemassa toisten apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)