Blogi Omasta Elämästä

Onko tässä bloggaamisessa mitään järkeä? Minulla ei ole tuhansia tai edes satoja seuraajia, enkä ole saanut yhteistyökumppaneita. Somessa on todella paljon bloggaajia ja monet ovat paljon suositumpia ja menestyvämpiä kuin minä. Pitäisikö minunkin paljastaa kasvoni ja henkilöllisyyteni, kuten suurin osa bloggaajista tekee? Joskus on hyvä palauttaa mieleen, miksi on alkanut tekemään jotakin ja mitä siitä jää itselle ns. käteen.  

Aloitin bloggaamisen tammikuussa 2015. Pidin taukoa facebookin käytöstä ja rukoilin, mitä Jumala haluaisi minun tekevän. En ollut koskaa aiemmin ollut mikään "blogi-ihminen", mutta Jumala alkoi nostaa ajatuksiini, että voisin alkaa kirjoittamaan omaa blogia. Epäilin aluksi, koska ajattelin lukihäiriöni olevan esteenä. Ajatus kirjoittamisesta ei kuitenkaan jättänyt minua rauhaan vaan vahvistui; voisin olla omien kokemuksieni ja ajatuksieni kautta rohkaisemassa muita. Olin kokenut jotakin rankkoja juttuja, mutta ne olisi nopeasti kirjoitettu. Päätin kuitenkin kokeilla ja alkaa opetella kirjoittamista. Halusin pysyä anonyymina kirjoittajana, koska siten pystyin kirjoittamaan täysin avoimesti ja samalla suojella perhettämme. Jo samana keväänä alkoi tapahtua suuria asioita ja sitä jatkunut tähän päivään asti sekä varmasti jatkuu eteenpäinkin. 

Kirjoittaminen on minulle itselleni terapeuttista ja tapa jäsentää omaa elämääni. Samalla tulee tehtyä oivalluksia ja nähtyä asioita uudessa valossa. En halua kirjoittaa pelkästään hyvistä asioista, koska elämä ei ole pelkkää iloa ja onnea. Haluan kirjoittaa elämän makuista tekstiä, jotta se voisi olla aitoa ja kenties rohkaista jotakin samanlaisten asioiden kanssa kamppailevaa. Olen käsitellyt kipeitäkin asioita, kuten oman itsemurhan suunnittelu, siskon kuolema, pelkoa lapsen menettämisestä, aviopuolison sairastuminen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, avioero jne. Olen myös käsitellyt iloisia hetkiä, kuten laatuhetket lasten kanssa, treffejä, uuden puolison löytyminen, jne.  Joku voi ihmetellä, miksen ole perustanut uutta blogia tai poistanut edellistä avioliittoani käsitteleviä postauksia. Ne kokemukset ovat olleet osa minun elämääni, enkä voi pyyhkiä niitä pois. En siis näe tarpeelliseksi pyyhkiä niitä täältäkään pois, vaikka olen muuten uudistanut blogiani. Joskus on ihan mielenkiintoista palata itsekin vanhoihin postauksiin ja käydä omaa elämää läpi sekä katsoa oman kirjoittamisen kehittymistä. Pääset siis lukemaan kaikki julkaisemani postaukset v. 2015 aina tähän päivään asti. 

Blogini pitää siis tiivistetysti sisällään omia kokemuksiani ja ajatuksiani äitiydestä ja elämästä lapsiperheessä haasteiden keskellä nykyisessä yhteiskunnassamme. Haluan olla tukemassa ja rohkaisemassa erilaisten haasteiden keskellä eläviä ihmisiä, joten toivon blogini olevan yksi kanava sille. Olisi mielenkiintoista herättää myös keskustelua erilaisista teemoista.

Olisin todella kiitollinen, jos luettuasi tämän antaisit risuja ja ruusuja blogistani. Haluan kehittää blogiani teille lukijoille miellyttävämmäksi lukea ja kehittyä bloggaajana. 

Tässä muutama apukysymys, jos vaikea keksiä palautetta; 

Miksi luet blogiani? Missä olen onnistunut? Mitä voisin parantaa? 

Kiitos jokaiselle, joka lukee blogiani ja kaikkea hyvää syksyynne. 💖😘