sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi?

En ole nyt viikkoon ehtinyt enkä jaksanut kirjoitella. Nyt kuitenkin sellainen hetki, että ajattelin kirjoittaa viikon kuulumiset. 

Viikko sitten pidettiin sukulaisille tupareita ja samalla mun synttäreitä. Saatiin rahaa uutta pyykinpesukonetta varten. Jee! Tähän mennessä ollut aika toivotonta pestä 3,5kg:n koneella lapsiperheen pyykkiä. Pyykkikori aina pursunnut yli. 
Kokeilin tehdä juhliin pannukakkukakkua ja siitä tulikin yllättävän hyvää. En osaa tehdä täytekakkua, mutta osaan tehdä hyvää pannaria joten yhdistin idean. 



  1. Tein kaksi pellillistä pannaria ja annoin jäähtyä yön yli. Aamulla sitten leikkasin sen sopiviksi paloiksi. Toinen hyvä idea olisi paistaa pannulla, jotta tulee suoraan pyöreitä.
  2.  Laitoin kerrosten väliin vuorotellen banaania ja mansikkahilloa. 
  3. Päällystin kakun kermavaahdolla ja banaaniviipaleilla. 




Sunnuntai-iltana mieheni lähti opintojen takia Helsinkiin ja me taas maaseudulle. Maalla Isolla Karhulla on enemmän tilaa telmiä ja saan poikien hoidossa tarvittaessa apua. 
Kohta 10kk (kuukausi jo ennen synnytystä) kun on valvonut, alkaa olla aika äärirajoilla. Tässä on ollut kuitenkin paljon muutakin kuormitusta. 

Maanantaina kävin kaupungissa asioilla ja päätin ilahduttaa äitiäni kestoruusulla. Tuo ruusu oli mielestäni kovin kaunis. Maanantai-iltana aloitin Pikku Karhulle uudestaan unikoulun. Täällä maalla ei naapurit häiriinny ja Ison Karhun sai yläkertaan nukkumaan. 





Tiistaina käytiin katsomassa yli 90v. isoäitini tulevaa uutta kotia. Samalla kävin hänen ja poikien kanssa kahvilassa. Kyllä isoäiti oli siitä kovin mielissään. Harvoin kuitenkaan enää pääsee tuohon kahvilaan. Otin muutamia kuvia kahvilasta. Siellä oli niin kaunista vanhaa. <3 




Keskiviikkona käytiin poikien kanssa pellolla kävelemässä. Iso Karhu oli ihan innoissaan. Ihanaa, kun kaupunkilaispojalla on mahdollisuus päästä maalla pelloille ja metsään seikkailemaan. Hän nauttii niin täysillä. 
Pikku Karhukin nautti lumesta.





Tästä näkee, että lunta on paljon


No torstaina kaikki kääntyi päälaelleen...Aikaisemmin tällä viikolla jo minun pikkusiskoni ja isäni olivat olleet kovassa kuumeessa. Torstai-iltana Isolle Karhulle ja äidilleni nousi kova kuume. Perjantaina Pikku Karhullekin nousi kuume. Iso Karhu valitti kovaa mahakipua ja oksensikin välillä. 


Meidän piti perjantaina lähteä kotiin, koska mieheni tuli silloin. Päätimme kuitenkin jäädä maalle sairastamaan, koska mieheni on vielä ihan terve. Lisäksi hänellä on oppari joka pitäisi kohta saada valmiiksi, joten hänellä ei olisi aikaa sairastaa. Perjantaina ei sitten lähdettykään kotiin, vaan minä lähdin kauppaan ostamaan koko porukalle syömistä ja juomista sekä lääkkeitä. 

Eilen sitten tauti kaatoi jo minutkin sänkyyn. Täällä jyllää siis influenssa. Olin eilen huolesta harmaa, kun pojat olivat niin kovin kipeitä. Pikku Karhu onneksi söi hyvin. Isoa Karhua piti pakottaa. Rukoiltiin illalla Ison Karhun kanssa, että tänään sunnuntaina olisi jo parempi päivä. 


Mulla on ollu heti aamusta kova kuume. Isolla Karhulla ei kuitenkaan ollut kuin vähän lämpöä ja virtaa oli kuin aropupulla. Itsekin sanoi olevansa niin innoissaan kun ei enää ole niin paha olo. Pikku Karhulla on vielä kuumetta, mutta hänkin jo paljon pirteämpi. Kova yskä ja nuha kiusaa. Jaksaa kuitenkin jo kovasti harjoitella tukea vasten seisomista. 

Unikoulu jäi taas kesken, mutta pakko saada yöllä nestettä menemään. Ensi viikon jälkeen saadaan lisää vinkkejä siihen asiaan. 
Jos jotain positiivista tästä sairastamisesta haluaa löytää, minä saan ainakin levättyä pakon edessä. Aina se, kuka on parhaimmassa kunnossa, on hoitanut lapsia. Oli ihanaa kun viime yönäkin äitini auttoi Pikku Karhun kanssa, koska olin itse niin kipeänä. 

Nyt alkaa olla jo raastava ikävä miestäni. Viikko erossa tuntuu ikuisuudelle. Kaikenlisäksi kun ei yhtään tiedä milloin voimme lähteä kotiin. Pitkän erossa olon jälkeen alkaa tuntea olonsa puolikkaalta. Toivoisin että voisin vaan olla käpertyä oman rakkaani kainaloon. 


Jos olet terveenä, toivottavasti et todellakaan saa influenssaa. Mikäli olet jo saanut sen, pikaista paranemista ja lepoa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...