" Ei kukaan sua kuitenkaan rakasta..."

Yöllä kun ei nukuttanut törmäsin tällaiseen kirjoitukseen:

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10200282865071547&set=a.1734706424746.52594.1751154248&type=1&fref=nf

Tuo kirjoitus herätti paljon ajatuksia ja kysymyksiä.
Liian monet murrosikäiset kokevat kiusaamista. Tuossa iässä ollaan kaikkein herkimmillään ja itsetunto muutenkin kovassa myllerryksessä.
Jos kiusaaminen on fyysistä, siihen puututaan herkemmin (ehkä..). Henkiseen ja pois porukasta sulkemiseen ei niinkään herkästi puututa. Monet eivät uskalla puhua kiusaamisesta. Jos uskaltautuu puhumaan mutta tuleekin tyrmätyksi, "lyö se varmaan luukut kiinni". Ei varmaankaan tee mieli puhua sitä vähääkään. Puhumattomuus lisää ahdistusta ja jossain kohtaa "pakka voi levitä käsiin".

En ihmettele yhtään, että nyky nuoret voivat niin pahoin. He haluaisivat, että heidät otetaan tosissaan ja he kokisivat hyväksyntää sekä rakastetuksi tuloa.
Aina puhutaan, että kiusaamiseen puututaan mutta puututaanko siihen oikeasti ja niin että se loppuu?

Jo lapset, saati sitten teinit osaavat olla todella julmia toisilleen. En ymmärrä, mistä kiusaajien tarve kiusaamiseen kumpuaa. Syitä tietysti on monia: oma epävarmuus, itse tullut kiusatuksi, näyttämisen halu, jne...

Itsekin koin tuossa herkässä iässä kiusaamista ja se on jättänyt syvät arvet. Joten tiedän, mistä kirjoitan. En puhunut tuosta kenellekkään ja mietityttää tästä kirjoittaminenkin. Kuitenkin tuo lukemani teksti, herätti halun herätellä ihmisiä. Ne kokemani sanat vaikuttavat vieläkin itsetuntooni ja ihmissuhteisiini. En tiedä oliko porukasta pois sulkeminen aina tietoista vai ei. "Ystävien" selän kääntäminen ja taas "ystävänä" olo, vaikutti että minua saa kohdella miten itse haluavat.
Minun on nykyäänkin vaikea luottaa ihmisiin, että he oikeasti välittävät minusta ja haluavat olla ystäviäni. Toki minulla oli onneksi oikeitakin ystäviä. Kiitos heille. <3

Onnekseni mieheni ja Jumala ovat auttaneet parantamaan noita haavoja. Olen todella kiitollinen mieheni kärsivällisyydestä kipuilujeni kanssa.

Olen tavannut muitakin, ketä on kiusattu. Enkä voi ymmärtää, miksi nuo ihmiset ovat kokeneet kiusaamista. Kyseessä lahjakkaita, sosiaalisia ja toisia huomioivia.

Haluan sanoa, että parempi oikeasti katkaista kiusaamisen kierre kuin myöhemmin korjailla syviä haavoja. Aina se ei ole enää edes mahdollista. Osa nuorista päätyy tekemään itsemurhan tai koulusurmia ja se olisi voitu välttää jos tuo nuori ei olisi kokenut kiusaamista. En sano, että tuo olisi helppo homma. Me jokainen kuitenkin voidaan omalla toiminnallamme ja sanoillamme olla tekemässä tästä maasta parempi paikka nuorille ja kaikille muillekin.

oletko nähnyt jotakin kiusattavan jollakin tavalla? 

Jos näet että jotakin kiusataan jollakin tavalla, on rohkeutta mennä ja olla tuon ihmisen kanssa. Vaikka hän olisikin sinusta vähän jotenkin "outo", mieti miltä sinusta tuntuisi olla hänen asemassaan. Minä en ainakaan haluaisi kenenkään kokevan kiusaamista millään tavalla.

Oletko itse kiusannut jotakin? 

Mieti miltä sinusta tuntuisi, jos sinua itseäsi kiusattaisi tai suljettaisi pois porukasta?
Mieti jos sinun tekosi ajavat jonkun tappamaan itsensä tai joitakin muita ihmisiä? Pystytkö elämään tämän asian kanssa. Itse en ainakaan pystyisi. Tämä on aika suoraa tekstiä, mutta asia on mielestäni vakava. Tästä ei mielestäni kuulu hyssytellä ja painella villaisella.
Jos olet kiusannut jotakin joskus,mielestäni on rohkeutta ja vaatii luonnetta pyytää kyseiseltä ihmiseltä anteeksi. Vaikka tuosta hetkestä olisi kulunut useampikin vuosi, olen varma että tuo kyseinen ihminen ei ole unohtanut sitä. Sinä saatat pystyä unohtamaan ja laittaa nuoruuden tyhmyyksien piikkiin, mutta teoista tulee pystyä kantaa seuraukset. Anteeksi pyytäminen tarkoittaa sitä.

Oletko kokenut kiusaamista? 

Haluan sanoa teille kaikille keitä on kiusattu jossakin elämänne vaiheessa, että nuo ihmiset ovat olleet sokeita ja ajattelemattomia. He eivät ole nähneet sinun lahjakkuuttasi, kauneuttasi ja ennen kaikkea miten hieno ihminen sinä oikeasti olet. Sinun voi olla vaikea uskoa noita sanoja, mutta katsoppas mitä Raamatussa sanotaan:  

"Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät"

"Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen." (Ps. 139:14)

"Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa." (Ps. 127:3)

"Koska olet arvokas minun silmissäni, koska olet kallis ja rakas..,"  (Jes. 43:4)

"Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut.

Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.

Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni.

Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi.

Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni.

Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä.

Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?

Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet.

Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa,

sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi.

Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon",

sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.

Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut.

Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.

Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!

Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani." (Ps. 139: 1-18)

Jokaisella ihmisellä on tarkoituksensa ja paikkansa tässä maailmassa. Et ehkä vielä tiedä omaasi, mutta kulje rohkeasti eteenpäin ja löydät sen vielä.