Matka oli hieman haastava, sillä oli pimeää ja liukasta. Lisäksi tien suolauksen vuoksi lasi tuli kokoajan likaiseksi ja lasinpesuneste oli loppunut. Ostettuamme lisää huomasin suuttimien olevan jäässä, eikä tuulilasi puhdistunut yhtään. Siinä oli vain pään kokoinen puhdas kohta alareunassa. Rukoilin tuskaisena, että pääsisimme turvallisesti perille. Samalla hetkellä lasinpesunestettä alkoi tulla normaalisti ja näin taas kunnolla eteeni.
Ilta alkoi yhteisillä lauluilla ja tutustumisella. Tämän ansioista "joutui" juttelemaan vieraillekin ihmisille ja se oli tosi hyvä. Näistä keskusteluista ei mitään ystävyyttä muodostunut, mutta sellaisia tuttuja joiden kanssa pystyi viikonlopun aikana jutella. Minusta oli ihanaa päästä pitkästä aikaa laulamaan hengellisiä lauluja ja rauhoittumaan sekä nähdä muutamia ystäviä eri puolilta Suomea. Pitkin yötä olisi ollut ohjelmaa, mutta aloin kaipaamaan jo kymmenen jälkeen unta. Aamulla olin nimittäin herännyt viiden jälkeen ja takana oli työviikko. Pääsimme majoittumaan kahdestaan, koska kaksi kaveriani olivat joutuneet perumaan tulonsa. Oli todella hyvä, ettei huoneeseemme oltu laitettu muita, sillä kaipasimme molemmat välillä omaa rauhaa. Lisäksi en oikein tykkää yöpyä vieraiden ihmisten kanssa vieraassa paikassa. Nyt sain nukuttua kunnolla.
Lauantaina oli mm. opetuksia, laulua, vapaata hengailua ja syömistä. Päiväkahvin jälkeen tunsin olevani sosiaalisesti todella väsynyt. Tapahtumassa oli yli 200 ihmistä, joista suurin osa oli vieraita. Monia pieniä keskusteluita tuli päivän aikana käytyä ja se oli paljon kuluttavampaa kuin tuttujen ihmisten kanssa hengaaminen. Menin huoneeseemme lepäämään ja lukemaan ostamaani kirjaa. Päädyinkin tekstailemaan erään ystäväni kanssa, joka oli myös mennyt lepäämään. Päätettiin hengata hetki, koska näemme todella harvoin.
Illalla meille oli järjestetty Afganistanilainen illanvietto, joka oli todella mielenkiintoinen ja lämminhenkinen. Emme istuneet tuoleilla, vaan lattialla mattojen päällä. Opistolla opiskeleva ryhmä piti meille puheita ja esittivät tämän kulttuurin mukaisen tanssin ja näytelmän. Tanssi oli iloinen ja hauska. Me suomalaiset olemme jotenkin sen verran "jäykkää" porukkaa, että emme olisi pystyneet samaan. Saimme syödä afganistanilaista ruokaa, joka oli todella hyvää. Siinä oli ainakin riisiä, rusinoita ja pehmeää lihaa. Heidän mielestään heidän kulttuurin ruoka on paljon parempaa kuin meidän ja ymmärrän sen erittäin hyvin.
Viikonloppu päättyi sunnuntaina jumalanpalvelukseen. Siinä vaiheessa jo väsytti kovasti, mutta henkisesti oli ihanan virkistynyt olo. Kotimatkammekin sujui turvallisesti.
Viikonlopusta jäi päällimäisenä mieleen hyvät opetukset, laulut ja afganistanilainen illanvietto. Sain tästä viikonlopusta taas uudenlaista energiaa arkeen, pari uutta kaveria, erään kaveruuden syventymistä, pari hyvää hengellistä kirjaa, muistiinpanoja hyvistä opetuksista sekä intoa omaan hengelliseen elämään.
Suosittelen lähtemään Raamattu breikkiin, koska siellä saa uusia kavereita ja näkee ystäviä, opetukset ovat hyviä ja ruokakin maistuvaa. Tämä ei ole mainospuhe, vaan oma kokemukseni. :D
Ehdottomasti koitan itsekin päästä taas ensi kerralla mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)