Äiti juhlii synttäreitä

Ajattelin etten tänä vuonna juhli synttäreitäni mitenkään, mutta vanhempani kuitenkin pyysivät saada tulla kahville. Appivanhempani halusivat myös viikonloppuna tulla käymään  ja mieheni halusi juhlistaa jotenkin synttäreitäni. Ei siinä muu auttanut kuin siivota ja samallapahan tuli kunnolla siivottua . Halusin leipoa itse jotakin helppoa, joten päätin tehdä juustokakun ja kinkkuananaspizzaa sekä ostin sipsejä yms pientä naposteltavaa.

Juustokakun leivoin jäätelökakkutyylisesti edellisenä iltana. Ohjeen katsoin Valion nettisivuilta. 
En halunnut käyttää maustettua jogurttia, joten käytin maustamatonta.  Domino minttu-keksit eivät olleet laktoosittomia, joten ostin tavallisia piparkakkuja ja rouhin sekaan tummaa suklaata. Kakusta tuli todella hyvää, vaikken ollut koskaan aiemmin tehnyt juustokakkua.

Pizzapohjan annoin turvota (muiden valmisteluiden vuoksi) pari tuntia. Laittaessani uunin kuumenemaan, laitoin samalla pellin uuniin. Paistoin pizzan 250 asteessa ja alatasolla. Paistamisen jälkeen koristelin pizzat vielä rucolan lehdillä. Pizza sai todella paljon kehuja "pizzakonkareilta" ja olin siitä ylpeä. Se oli pinnalta rapeaa ja sisältä pehmeää.

 Oli ihanaa, kun ehdin siivota ajoissa ja tarjottavat onnistuivat erityisen hyvin. :)

Vanhempani toivat lempikukkiani, Gerberoita ja ruusuja. Eräs ystäväni soitti ovikelloa ja hänkin toi ihania eri värisiä ruusuja. Minusta oli liikuttavaa, että hänkin oli muistanut lempikukkani; Gerberan ja koittanut etsiä niitä kaupasta. Rakastan kukkia, koska ne tuovat väriä ja piristystä sekä iloa kotiin.

Olin pyytänyt kahta lapsuuden ystävääni lähtemään lauantai-iltana kanssani syömään ja pienestä juhlimaan synttäreitäni. Molemmat tulivat tänne synttäreitäni varten aivan toiselta paikkakunnalta ja olin todella otettu siitä. He tarjosivat lahjaksi minulle ruoat ja juomat. Istuimme ja juttelimme varmaan kolme tuntia, eikä edes huomattu ajan kulumista. Oli ihanaa viettää pitkästä aikaa iltaa heidän kanssaan ilman mitään kiirettä.

Nyt olen taas vähän vanhempi ja kokeneempi sekä toivottavasti viisaampi. En kovin usein halua tuoda ikääni esille, koska usein reaktio siihen on "Voi kun sä oot vielä nuori. " Sitkun sä oot vanhempi nii tiedät... "Sulla on vielä paljon aikaa..." Vaikka olen iältäni melko nuori, olen kuitenkin tähän ikään mennessä kokenut paljon kaikenlaista. Minulla on kaksi lasta ja olen vastuullinen perheen äiti. En siis koe olevani enää ihan mikään "tytön tylleröinen". Tiedän ja ymmärrän monia asioita elämästä ja vaikeudet ovat kasvattaneet minua. Ihmistä ei pitäisi väheksyä tai aliarvioida iän perusteella. En myöskään halua alkaa elämään vasta kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, vaan haluan elää ja toteuttaa unelmiani jo nyt siinä määrin kun se on mahdollista. Haluan elää Jumalan naisena Hänen suunnitelmassansa sekä olla Hänen rakkauden välikappaleena täällä maailmassa niin kauan kun Hän suo. <3