lauantai 27. helmikuuta 2016

Jälleen vauvakutsut

Eräs ystäväni on saamassa huhtikuussa vauvan, joten päätimme järjestää hänelle vauvakutsut. Vieraita oli eri puolilta Suomea, mutta kutsut pidettiin tulevan äidin kotona Helsingissä. Pidimme juhlat viikko sitten, joten tämä postaus tulee hieman jälkikäteen.

Kokoonnuimme kerrostalon alaovella ja menimme porukalla pimpottamaan ovikelloa. Meitä vastassa oli hämmentynyt nainen joka kysyi: "Mitä te täällä teette". Marssimme tarjottavien ja lahjojen kanssa sisälle. Osa alkoi laittaa tarjottavia esille ja osa koristella paikkoja. Tuleva isä oli osannut pitää yllätyksen salassa ja oli siivonnutkin etukäteen. Hän häipyi illan ajaksi muualle.

Vaihdoimme kuulumisia ja kyselimme yllätyksen onnistumisesta. Hän ei ollut yhtään arvannut. Emme kaikki tunteneet toisiamme, joten päätimme käydä nimikierroksen ja mistä kukakin tuntee tulevan äidin. Paikalla oli hänen äitinsä, sisaruksia, koulukavereita ja muitakin ystäviä.

Olimme tehneet tarjottavat nyyttärimeiningillä. Pöydästä löytyi mm. salaattia, sämpylöitä, hedelmäsalaattia, kakkua, mokkapaloja, suklaata ja juuressipsejä.



Syömisen jälkeen kävimme lahjat läpi. Tulevan äidin äiti oli tuonut ison laatikollisen kaikkia tavaroita, joista jokaiseen liittyi jokin muisto.

Lahjojen jälkeen rakensimme imetyskorun. Jokainen oli tuonut helmen, joka kuvaisi jotakin mitä halusi tulevalle äidille sanoa. Itse otin hamahelmen, koska se oli kirkkaan värinen ja vauva tykkäisi varmasti siitä. Lisäksi helmi ei ole tämän äidin tyylinen, mutta lapsi opettaa meille vanhemmille uusia asioita niin monista asioista. Lapsen myötä täytyy myös välillä tulla pois omalta mukavuusvyöhykkeeltä.

Meillä oli leikkimielinen kisa, jossa jokainen sai arvioida äidin mahan ympärysmitan leikkaamalla langasta sopivan pituisen pätkän. Hän itse pääsi kaikkein lähimmäksi; vähän jäi vajaaksi. Muilla arvio meni n.5-10cm yli.

Otimme muistoksi pari ryhmäkuvaa ja lauloimme ylistyslaulun. Lopuksi vielä siunasimme tulevia vanhempia ja heidän tulevaa pienokaistaan. Ennen lähtöä koitimme siivota paikat siihen kuntoon, missä ne olivat ennen tuloamme.

Minä rakastan vauvakutsujen järjestämistä, koska äidiksi tuleminen on niin iso juttu. Mielestäni tulevaa äitiä kuuluu juhlia ja hemmotella. Minusta on myös kiva jakaa raskausajan- ja synnytyksenkokemuksia (näillä kutsuilla lapsia oli vain minulla ja tulevan äidin äidillä) sekä tsempata tulevaa äitiä loppuraskaudessa, synnytykseen sekä äitiyteen.

Äitinä oleminen ottaa paljon, mutta paljon se antaakin. Itse ainakaan en ikinä vaihtaisi äitinä olemista pois. ♡

Onnea vielä ihanalle tulevalle äidille! !♡ Susta tulee varmasti todella hyvä äiti ja olet sitä jo nyt. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...