Eskariin

Viime keskiviikko oli Ison Karhun viimeine päiväkotipäivä. Minä itkua tihrustin jo aamulla päiväkodin pihalla, kun vein lapsia hoitoon. Isäni ja miesystäväni kasasivat Isolle Karhulle koululaisten parvisängyn. Sänkyyn kuuluu irrotettavat tikkaat ja työtaso sekä kaappeja. Jaoimme huoneen kahteen osaan, joten nyt pojilla on omat puolet. Näin Iso Karhu saa kaipaamaansa omaa tilaa.
Illalla menimme tutustumaan eskariin ja torstaina se sitten alkoi. Eskari on alakoulun yhteydessä, joten sinne koulumaailmaan se pieni poika piti laskea.
Heidän ryhmässään on n. 20 lasta, joten melko iso ryhmäkoko. Tuttuja kavereita oli kaksi, jotka olivatkin ne parhaimmat päiväkodista.Ryhmässä useat lapset tarvitsevat eskarin lisäksi vuoropäivähoitoa.

 Torstaiaamuna veimme yhdessä isin kanssa Ison Karhun eskariin. Poikaa jännitti, mutta kuitenkin lähti reippaasti. Iso reppu selässä, hän lähti luokkaan muiden lasten kanssa. Jo ensimmäisenä päivänä hän oli saanut uuden kaverin ja toisena päivänä vielä lisää. Opettaja kehui, miten reipas ja ihana poika Iso Karhu on. He ihmettelivät muutenkin, miten tämän vuoden eskarit ovat nyt jo niin valmiin oloisia koulumaailmaan. Olivat opetelleet kahden kertotaulua ja saaneet ottaa itse ruokaa.
Niin se aika kuluu ja lapset kasvaa. Ihanaa miten hyvin pari ensimmäistä päivää mennyt. Nyt jäädään kuulostelemaan, miten kaikki alkaa sujumaan.