sunnuntai 6. elokuuta 2017

Iso Karhu muutoksien virrassa

Iso Karhu on fiksu, herkkä ja muista välittävä lapsi. Hän huomaa asioita, joita aikuiset eivät aina ymmärrä hänen huomaavan. Hän on pieni sankari, joka haluaisi suojella äitiä ja pikkuveljeä.
Ison Karhun on ollut vaikea hyväksyä uusi miesystäväni. Aluksi hän ei kestänyt yhtään meidän halaamista, vaan tuli väliin ja kielsi tekemästä niin. Hänen mielestään äiti ja isi kuuluvat yhteen. Hän ei ole antanut miesystäväni koskea häneenkään. Olemme puhuneet aiheesta pojan ja mieheni kanssa, mutta kuitenkin antaneet tilaa ja aikaa. Toisaalta kuitenkin poika selkeästi ihailee miehen  taitoja ja kertoo niistä muille. Olen yrittänyt antaa heidän tehdä joitain "miesten juttuja" kahdestaan, jotta voisivat lähentyä. Ihan viime aikoina Iso Karhu on illalla suostunut antamaan miesystävälleni iltahalin. Hän on myös alkanut kysellä kuuluvatko mies ja pojat meidän perheeseen.
Iso Karhu on ystävystynyt miehen nuoremman pojan kanssa ja heillä riittää touhua.

Isolle Karhulle on  ollut kova paikka myös isin pitkä sairaalareissu ja iltaisin on ollu vaikeuksia nukahtaa. Hän ei kuitenkaan osaa kertoa tuntemuksistaan, vaan ne ovat purkautuneet agressiivisuutena minua kohtaan. Tuntuu pahalle kun pienen pojan sisälle on kerääntynt pahaa oloa. Hän selvästi miettii monia asioita, eikä kuitenkaan ymmärrä niitä täysin. Kaikkia asioita viisi vuotiaan ei edes tarvitsisi miettiä. Nyt kuitenkin näyttäisi, että hän saa apua ja etsitään lisää keinoja pahan olon purkamiseen. Lisäksi jälleen säännöllisiksi muuttuneet tapaamiset isin kanssa varmasti auttavat asiaan.
 Kesällä Iso Karhu on käynyt pelaamassa jalkapalloa ja joukkue sai ensimmäiset omat pelipaidat. Pelaaminen on hänelle mieluinen harrastus ja poika on motorisesti lahjakas. Hän on kasvanut paljon kesän aikana ja piti ostaa jo uudet nappulakengät sekä vaatteita.

Aika kuluu nopeasti ja vuodet vierivät. Iso Karhu aloittaa alkavalla viikolla eskarin, joka on tulevan koulun yhteydessä. Olemme ostaneet repun ja muita tarvikkeita, joista poika on innoissaan. Äitinä on vaikempi osa ja itku meinaa tulla nyt jo. Poika on oppinut todella hyvin kaikki kirjaimet ja osaa kirjoittaa muutamia nimiä sekä kirjain kerrallaan lueteltuna sanoja. Uskon hänen oppivan melko nopeasti kirjoittamaan ja lukemaan, koska kiinnostusta ja valmiuksia löytyy jo todella paljon. Eskarin aloitus jännittää häntä, mutta onneksi siellä on tuttuja kavereita päiväkodista.


Jäämme odottamaan ja seuraamaan, miten elämä tulee muuttumaan. Rakastan tätä lasta todella paljo ja toivon hänelle onnellista elämää. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...