Mökkireissulla

Lauantaina juhlimme mieheni valmistumista vanhempieni luona. Hän pääsi sairaalasta lomalle viettämään juhlia. Pidimme pienet kahvit vain aivan lähisuvulle, koska mieheni ei olisi jaksanut suurempia juhlia. Olen todella ylpeä hänestä, että hän sai koulun tehtyä. Hän sai viimeisenä vuotena tehtyä loppupuristuksena kahden vuoden opinnot ja opinnäytetyön. Hän teki hienon työn. Nyt hänellä on ammattikorkeakoulun kaksoistutkinto.

                                            (kuvien laatu valitettavasti hieman huono)

Sunnuntaina lähdin poikien ja appivanhempieni kanssa heidän mökilleen. Nautin kovasti siellä olemisesta. <3 Se on vanha pieni talo, missä on sähköt ja juokseva vesi. Tämä helpottaa valtavasti mökkeilyä lasten kanssa . Alapihalla on pieni saunasaari, missä on aivan mahtava puusauna.

Päätin lähteä lenkkeilemään. Sai kävellä rauhassa, mutta kuitenkin oli asfalttitietä. Maisemat olivat todella kauniita ja aurinko lämmitti sopivasti. Suomen kesä on vaan jotain niin kaunista. <3

Minun appiukkoni on yksi parhaista kokeista, joita tiedän. Hän teki sunnuntaina meille iltapalaksi hamppareita. Pihvit olivat aivan upeita ja sämpylätkin olivat itse tehtyjä.

Mieheni sisko oli aloittanut 1500 palan palapelin, jota minäkin innoistuin tekemään. En ole aikoihin tehnyt palapelejä (muuta kuin Ison Karhun kanssa lasten pieniä palapelejä). Anoppinikin innostui palapelin teosta ja teimme sitä lopulta yhdessä. Illalla saunoimme Ison Karhun kanssa kahdestaan. Hänen kanssaan on tapana leikkiä saunassa vesipyssyillä ampumalla kiukaalle löylyä. Siinä on poika joka rakastaa saunomista pitkän kaavan mukaan.

Aamuisin sain nukkua pidempään kuin normaalisti, koska appivanhempani hoitivat lasten aamujutut.
Maanantaina kävin heti aamusta muutaman kilometrin vaunulenkillä. Leikimme vielä lasten kanssa ulkona. Iso Karhu oli innoissaan, kun pääsi mukaan kaikkiin pihatöihin ja oli tilaa juosta. Pikku Karhu nautti suunnattomasti nurmikosta ja siitä, että sai olla muiden mukana. Tuolla maaseudullu nuo lokit ovat vähän hassuja, koska niistä osa pesii puihin ja istuskelee muutenkin puissa. Minusta näyttää, että jotain on mennyt pieleen.

Illalla lämmitimme Ison Karhun kanssa jälleen saunan. Se on vähän toisenlaista, kuin kotona kääntää napista ja odottaa. Ensin tein tulen saunan uuniin. Hain järvestä pesuvettä pataan lämpenemään ja lisäksi kylmää vettä isoon saaviin. Haimme Ison Karhun kanssa kottikärryillä puita puulaatikkoon, mistä lisäsimme puita uuniin. En kuitenkaan kokenut sitä työlääksi, vaan nautin tuosta hommasta. :D

Koin tuon rannan vertauskuvallisena. Siinä oli betonirappu, jota suuret aallot huuhtoivat. Se oli kuin elämän kriisit. Välillä tuntuu, että hukkuu myrskyjen alle. Meillä uskovilla on kuitenkin vahva kalliopohja, joka kestää suuretkin myrksyt. Vaikka meistä tuntuu että hukumme, Jumala kuitenkin pitää huolen ja kantaa silloin kun emme itse jaksa. Sitä ei myrskyn keskellä aina muista ja jaksa ajatella, mutta monesti olen jälkeenpäin huomannut, että siitäkin kriisistä selvisin. Samalla ne ovat lähentäneet suhdettani Jumalaan. Monet kerrat olen huutanut Jumalan puoleen, kun omat voimat ja keinot ovat loppuneet.

                                                               ( kuva Googlen kuvahausta)

Meidän oli tarkoitus lähteä tiistaina kotiin, mutta lapset nauttivat suunattomasti mökillä olemisesta ja minäkin pääsin helpommalla. Olen alkanut olla paljon väsyneempi nyt, kun mieheni vointi alkanut kohentua. Johtuu varmaan imetyksen loppumisesta ja paineiden pienestä purkautumisesta. Päätimme siis jäädä vielä yhdeksi yöksi. Tiistaina kävimme katsomassa miestäni sairaalassa. Minusta oli ihanaa nähdä, miten hän jaksoi jo leikkiä lasten kanssa. Lapset nauttivat suunnattomasti ja nauroivat  molemmat ääneen. Voi sitä ilmettä Ison Karhun kasvoilla, kun mieheni kertoi pääsevänsä lähiaikoina kokonaan pois sairaalasta. Pojat silmät laajenivat ja alkoivat loistaa.
 Mökillä meillä oli oikein juhlaillallinen (Pikku Karhu kylläkin meni ennen sitä jo nukkumaan). Avasimme grillikauden; kanaa, perunaa ja maissia sekä kesäkurpitsaa. Juomana oli punaviiniä. Vietimme rentoa iltaa jutellen kaikenlaisista asioista. Jälkkäriksi paistoimme muurinpohjalettuja, jotka syötiin ulkona. Keinuimme porukalla vielä pihakeinussa ennen kuin sauna oli lämmin. Aina sopivat hetken tullen tein palapeliä. :D Kun molemmat lapset viimein nukkuivat, kävin anoppini kanssa saunassa. Juttelimme melko syvällisiä asioita.Tämän kriisin ja kaiken pyörityksen keskellä meidän väleistämme ovat tulleet avoimemmat.

 

Tänään, keskiviikkona oli sateinen aamupäivä, eikä minun aamuni meinannut millään käynnistyä. En meinannut jaksaa herätä ja aamupalan jälkeen meni pari tuntia ennenkuin sain puettua päälleni. Onneksi appivanhemmat leikittivät lapsia (vai lapset heitä?). Söimme lounaaksi nyhtäpossua ja perunoita. Olen vasta viimeisen puolen vuoden aikana löytänyt Pulled Pork:in ja olen kyllä rakastunut. <3 Jälkiruuaksi söimme tuoretta raparperipiirakkaa kermavaahdon kera.

Osaankohan enää kotona tehdä ruokaa, kun meitä noin hemmoteltu? 

Ihanan reissun jälkeen on kyllä ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan. <3