Loppujen lopuksi matkaan lähti viisi ihmistä. Olimme sopineet ystävämme miehen kanssa, että hän veisi vaimonsa suihkuun meidän saavuttua sairaalaan. Näin saimme koristeltua huoneen valmiiksi; virittelimme viirejä ja ilmapalloja sekä koristelimme pöydän. Asetimme syötävät ikkunalaudalle valmiiksi ja menimme jännittyneinä sermin taakse piiloon. Yksi ystävä oli tehnyt vaippakakun ja minä askartelin meiltä kaikilta kortin. Lisäksi oli "yövaippalaatikko", missä oli vaippoja joihin oli kirjoitettu pukemisohjeita väsyneille silmille.
Saimmekin tovin odotella sydämet pamppaillen...Kun ystävämme tuli suihkusta, hän kysyi ensimmäisenä "mitä täällä tapahtuu?". Tämän jälkeen hän näki meidät ja liikutuksen kyyneleet nousivat silmiin. Annoimme hänen pukeutua rauhassa ja vaihdoimme puhtaat lakanat sänkyyn.
Ensimmäisenä ohjelmanumerona oli "vauvakuvien arvaus" ja ystävämme sai arvailla meidän tuomista vauvakuvista kuka on kukakin. Osa kuvista oli löydetty heiltä kotoa ja yksi vauva jäi mysteeriksi kaikille. Syötävänä meillä oli itse tehtyä pizzaa, kolme litraa jäätelöä ja hedelmiä. Porukassa lähes kaikki rakastavat jäätelöä, joten sen kuluminen ei ollut ongelma. Olimme keksineet vauvalle runoja runokortteihin ja ne olivatkin persoonallisia. Tuleva äiti oli itse oppinut luettujen runojen avulla aikaisin puhumaan ja tästä syystä halusimme jatkaa perinnettä. Aika kului siivillä jutellessamme. Ennen lähtöä teimme imetyskorun; jokainen sai pujottaa helmen nauhaan ja kertoa ystävästämme tai äitiydestä jotakin. Loput helmet jätimme heille sairaalaan ja tuleva isä saisi kertoa vaimostaan joka päivä jonkun hyvän asian sekä pujottaa helmen nauhaan.
Saimme vielä kuulla erään itsetehdyn kappaleen ja siunasimme tulevan perheen "Herran siunauksella". Sitten olikin jo aika toivottaa hyvät voinnit ja aloittaa kotimatka. Kotimatkalla harmiksemme huomasimme, ettemme ottaneet yhteiskuvaa. Tärkeintä kuitenkin ovat muistot jotka jäivät ennenkaikkea tulevalle äidille.
Yllätys pysyi loppuun asti ja juhlat olivat erilaiset, mutta kuitenkin ihanat. Nyt rukoillaan, että vauva pysyisi mahassa riittävän pitkään ja kaikki menisi hyvin. Olen todella onnellinen, että juuri tästä naisesta tulee äiti. Hänestä tulee varmasti rakastava ja huolehtivainen äiti. Olen myös kiitollinen, että saanut jakaa monia elämän suuria asioita hänen kanssaan ja saan olla tässäkin ystävänä rinnalla kulkemassa. Olet mulle todella rakas ja lapsesikin on jo nyt todella rakas! <3
"Sinä olet luonut minut sisintäni myöten,
äitini kohdussa olet minut punonut.
Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi,
minä tiedän sen.
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.✩✩✩✩✩
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi,
Jumala,kuinka valtava onkaan niiden määrä!
Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani." Ps. 139:13-18
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)