keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Virus, mikä virus?

Meillä oli töissä vatsatautiepidemia ja minä satuin olemaan melkein aina töissä, kun uusi ihminen sairastui. Olin kyllä suojautunut hyvin maskilla, hanskoilla ja essulla.
Viime viikon tiistaina olin poikien kanssa kanssa pikkusiskoni synttäreitä juhlimassa, kun illalla minulle tuli huono olo. Luulin sen johtuvan väsymyksestä ja saunasta, mutta olo vain paheni. Tuntui etten voinut liikkua, koska oli niin paha olo. Itku tuli koska olo oli kamala, niin moni ihminen oli vaarassa sairastua ja töissä oli työntekijäpula sekä olimme Ison Karhun kanssa pari viikkoa aiemmin vatsataudissa. Lopulta sitten oksensin kunnolla ja jouduin soittamaan esimiehelleni, etten pääsisi töihin seuraavana päivänä.
Nukuin yön hieman levottomasti ja aamulla en päässyt sängystä ylös. Pikku Karhu lähti mummin mukaan asioille, mutta Iso Karhu jäi kanssani. En pystynyt kunnolla juomaan tai saati sitten syömään, mutta silti kummastakin päästä tuli ulos. Iso Karhu leikki onneksi kiltisti ja katsoi lastenohjelmia, koska en vain pysynyt hereillä. Lopulta hän lähti papan kanssa ulos hommiin. Lämpöä minulla oli 37,5c. Jouduin lähteä ajamaan 40 km päähän työterveyteen ja tuo matka ei ole koskaan tuntunut niin pitkälle. Mitään ei tullut ulos, mutta olo oli kamala. Takaisin ajaminen oli vielä kamalampaa, koska en meinannut pysyä hereillä. Aikaa tuohon koko reissuun meni pari tuntia. Muuten pysyin sinä päivänä hereillä max. puoli tuntia kerrallaan. Illalla sain jo jotain syötyä ja juotua. Nukahdin vähän ennen yhdeksää kun olin nukuttamassa poikia ja heräsin vasta seuraavana aamuna seitsemältä. Nukuin käytännössä melkein kaksi vuorokautta putkeen. Olo alkoi pikkuhiljaa helpottaa ja sain vähän syötyä. Ylös noustessa kovasti pyörrytti ja heikotti, mutta päivän mittaa sekin alkoi helpottaa. Olin kiitollinen kaikesta huolimatta, että olimme vanhempieni luona. En tiedä olisinko selvinnyt lasten hoitamisesta tuossa kunnossa. Ilmoitin meneväni seuraavana päivänä töihin.
         Illalla Iso Karhu alkoi sanoa huonoa oloa, mutta ajattelimme hänen olevan niin väsynyt koko päivän ulkona olemisesta. Kylvyssä hän sitten oksensi. Sitä jatkui läpi yön ja nukuimme hänen kanssaan vain pienissä pätkissä. Pikku Karhu onneksi nukkui, vaikka oli samassa huoneessa. Iso Karhu osasi illalla oksentaa ämpäriin, mutta yöllä meni petivaatteille ja koitin vaihtaa puhdasta tilalle. Aamulla soitin töihin kertoakseni nämä valitettavat uutiset.
Lähdimme aamusta kotiin, ettei oltu lisää tartuttamassa ja ennenkuin Pikku Karhulla alkaisi. Vuorasin auton vanhoilla pyyhkeillä ja lakanoilla. Iso Karhu ei kuitenkaan oksentanut koko matkan aikana ja alkoi jo jutella. Kotona hänelle ei syöminen maistunut, mutta juominen meni hyvin. Oksennusta tuli vain kerran. Poika oli kovin voipunut koko päivän. Laitoin hänelle yöksi patjan lattialle, jos jotain tulee ulos. Hänen vointinsa alkoi kuitenkin kohentua ja seuraavana päivänä oli jo ihan normaali. Olimme kuitenkin melkein koko päivän "eristyksessä", koska epäilynä oli että kyseessä olisi norovirus. Ihme ja kumma on se, ettei Pikku Karhu ole ainakaan toistaiseksi sairastunut tälläkään kerralla. Tämä on kyllä todella hyvä asia, koska hän ei osaisi oksentaa ämpäriin ja yölläkin pelkäisin hänen tukehtuvan.

Meillä alkoi kesäloma sovittua aiemmin sairaslomalla, mutta sille ei voi mitään. Nyt oikeasti riittäisi jo tämä sairastaminen, koska alan olla siihen kovin väsynyt. Toivon ja rukoilen, että saamme tämän jälkeen pysyä pitkään terveinä.




Ps. Kuvat Googlen kuvahausta

2 kommenttia:

  1. Olipa älytöntä, että jouduit hakea työterveydestä sl-todistuksen! Jos kerran työpaikalla tauti jyllää niin eikö se ole selvä asia, että sairaspoissaolo menee omalla ilmoituksella? Ja miten työterveydestäkään ei sanottu, että älä hyvä ihminen tule tautisi kanssa tänne? Toivottavasti nyt kesän alettua saatte olla terveinä!

    Susanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä pitää hakea jokaisesta päivästä, vaikka olisi selvä tapaus. Säännöt ovat sääntöjä. Lisäksi lapsen sairastuessa pitää hakea eri paikasta sl-todistus. Tästä kuitenkin selvitty ja toivottavasti nyt ei tarvi pitkään aikaan sairastaa.
      Siunattua kesää sinulle Susanna! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...