Monet ihmisistä haluaa menestyä esimerkiksi luomalla uraa, vaikuttamalla harrastustoiminnassa ja kartuttamalla laajat sosiaaliset verkostot. Kokoajan pitäisi pärjätä paremmin ja kehittyä sekä edetä elämässään.
Kun ihminen putoaa pohjalle, alkaa kaivata aivan tavallista elämää. Olen kysynyt töissä kohtaamiltani ihmisiltä, mitä he kaipaavat elämässään kaikkein eniten. Lähes jokainen vastaa " normaalia ja tavallista elämää". Olen jatkanut keskustelua kysymällä, mikä on normaalia elämää. Se voi nimittäin olla eri ihmisille erilaisia asioita. Saamani vastaukset ovat järjestään samanlaisia "opiskella ammatti tai käydä töissä, tasapainoa, harrastaa ja kenties perhe sekä oma asunto." Heikoilla olevat ihmiset (esimerkiksi mielenterveytensä tai liikuntakykynsä menettäneet, vakavasti sairastuneet, päihteiden käyttäjät, vankilassa olevat) kaipaavat tätä meille monille arkipäiväistä elämää. Syitä heidän omaan tilanteeseensa voi olla monia ja osa voi olla itse aiheutettua, mutta mielestäni jokaiselle kuuluu antaa mahdollisuus muuttaa suuntaa. Tällaiset ihmiset saattavat kokea, etteivät he yllä tämän yhteiskunnan "normaaliin" elämään. Silloin tuntuu helpommalle palata pohjalle, jos kukaan ei kannusta ja tue kiipeämään kohti kuopan reunaa.
Nämä asiat voivat tuntua sinusta vierailta ja kaukaisilta. Tarkoitukseni ei ole sanoa, että uran luomisessa, vaikuttamisessa ja laajoissa sosiaalisissa verkostoissa olisi jotain pahaa. Haluan tuoda erilaista näkökulmaa ja ajateltavaa.
Itse työskentelen tällaisten "normaalia" elämää kaipaavien ihmisten parissa päivittäin ja näen samaa oman elämäni ympärillä sekä elämässäni. Kaipaan itsekin tällä hetkellä sitä "normaalia" ja kenties hieman tylsääkin elämää. Kaipaan tasapainoa ja varmuutta. Minulle nämä tarkoittavat rutiineja ja varmuutta tulevasta viikosta. Sitä että voin pääsääntöisesti luottaa suunnitelmien ja sovittujen asioiden toteutuvan. Totta kai poikkeuksia voi tulla, eikä kukaan tiedä kuin tästä hetkestä. Tällä hetkellä kuitenkin suunnitelmien jatkuvat muutokset ovat sitä tavallista elämässäni, enkä läheskään aina pysty itse edes vaikuttamaan niihin. Muutokset kuormittavat minua ja vaativat aikaa sopeutua niihin. Opettelen niiden sietämistä ja epävarmuuden kestämistä.
Kirjoitan seuraavassa postauksessa, millaisia asioita meidän arkeemme kuuluu. Nyt kuitenkin on lumitöiden vuoro.
Mukavaa tulevaa viikkoa jokaiselle. ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)