lauantai 17. lokakuuta 2015

Babyshower

Järjestimme ystävällemme yllätysvauvakutsut, joita suunnittelimme jo varmaankin pari kuukautta etukäteen. Sovimme hänen miehensä kanssa sopivan päivän.
Menimme tuntia aiemmin erään ystävämme luo ja laitoimme kaiken valmiiksi sekä koostimme illan ohjelman paperille. Hän oli kutsunut raskaana olevan ystävämme luokseen iltateelle.
Menimme kaikki olkkarin nurkkaan piiloon, kun yllätettävä tuli sisälle. Hänen kävellessään olkkariin huusimme: "Yllätys!". Hän yllättyi täysin, vaikkakin oli samana päivänä miettinyt olisikohan hänelle jossain vaiheessa tulossa vauvakutsuja.

Aluksi kerroimme yllätyksen järjestämisestä ja otimme pienen "tutustumiskierroksen", jossa jokainen kertoi miten oli tutustunut tulevaan äitiin. Tämän jälkeen siirryimme syömään. Olimme järjestäneet tarjottavat nyyttärimeiningillä. Tarjolla oli kanasalaattia, tonnikalapiirakkaa, rypäleitä, makeaa piirakkaa, leipomosta ostettu suklaakakku, hedelmäsalaattia, kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Kaikki olivat todella hyvää. Pöydän ääressä juttua ja naurua riitti. Meistä vain kahdella oli ennestään lapsia, mutta saimme jakaa omia tai kuultuja raskaus- ja synnytyskokemuksiamme. Kummallisesti äideillä ja raskaana olevilla se aina kääntyy siihen aiheeseen.
Syötyämme oli luvassa vauvakuvabingoa, jossa tuleva äiti arvaisi meidän vauva- tai pikkulapsi kuvista, kuka oli kukakin. Hän mietti jokaisen kohdalla tarkkaan ja arvasi kaikki oikein. Tämän jälkeen arvasimme langanpätkien avulla mahan ympäryksen mittaa. Toisilla meni melkein puoli metriä yli ja hän itse sitten arvasi kaikkein lähimmäksi.

Jokainen raskaana ollut äiti tietää, että paikat menevät jumiin ja turvottaa sekä kolottaa. Halusimme hieroa tätä tulevaa äitiä hartioista, päästä ja käsisistä sekä jaloista. Samalla arvuuttelimme paperille tulevan lapsen syntymäpäivää, pituutta, painoa sekä nimeä. Annoimme paperin äidille ja jäämme odottamaan kuka arvaa lähimmäksi. Laitoimme taustalle ylistysmusiikkia ja vietimme rentoa iltaa. Tuleva äiti sai avata jokaisen tuomat lahjat ja meiltä oli lisäksi vielä yhteinen vaippakakku sekä kortti. Hän piti kovasti lahjoista. Lopuksi siunasimme vauvaa, äitiä ja isää. Halusin laittaa käden vauvamahan päälle ja silloin vauva potkaisi minua. Voi tuota ihanaa tunnetta. Lopulta mahan päällä oli varmaan kuusi kättä. Ennen kotiin lähtöä otimme muutaman yhteiskuvan ja jaoimme tarjottavat.



Ilta oli mukavan rento ja tuleva äitikin tykkäsi kovasti. Silloin ilta on onnistunut, kun äiti itse pitää siitä. Vaikkeivat kaikki tunteneet entuudestaan, meillä riitti juttua ja naurua.
Jokainen uusi vauva on ihme ja Jumalan lahja tähän maailmaan. Jokainen uusi lapsi on aina uusi mahdollisuus muuttaa maailmaa ja ihmisiä. <3 Raskausajat ja äititys on muuttanut ainakin minua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...