Olimme lähdössä ystäväni luo yökyläilemään, mutta jouduin perumaan sen. Sairastamisen jatkuessa jouduin perumaan myös maalle lähtemisemme. Sielläkään emme ole käyneet joulun jälkeen, joka on meille todella pitkä väli.
Lauantaipäivän Iso Karhu vietti peiton alla katsoen lastenohjelmia ja koitin saada häntä juomaan sekä syömään jotakin. Kuumeen huidellessa 39 pelkäsin influenssan taas vuoden jälkeen rantautuneen meille, mutta onneksi tämä ei ollut sitä.
Mieheni tuli meille siksi aikaa, että pääsin hakemaan kaupasta juomista ja helppoa syömistä. Viikonloppuna oli ihanan aurinkoinen ilma, mutta me vietimme sen poikien kanssa täysin sisällä.
Vielä maanantaina Ison Karhun kuume pyöri 38-39 välillä, mutta yleisvointi hänellä onneksi oli silloin jo parempi. Pikku Karhullakin alkoi sinä päivänä flunssa ja lämpöily. Pikku Karhu olisi halunnut ulos leikkimään ja Isoa Karhua alkoi jo turhauttaa sairastaminen, joten molemmat kiukuttelivat koko päivän. Mieheni sisko oli ihana ja halusi tulla moikkaamaan, meitä taudista huolimatta. Samalla pääsin hieman haukkaamaan happea ja käymään ostamassa lisää juomista. Oli aivan ihanaa päästä edes puoleksi tunniksi ulos.
Isolla Karhulla on tänään onneksi jo kolmas kuumeeton päivä ja enää vain vähän yskää. Pikku Karhulla oli eilen vielä lämpöä, kamala nuha ja yskä. Tänään ei onneksi ollut enää kuumetta.
Lapset ovat hassuja siinä mielessä, että he jaksavat leikkiä kuumeessakin. Jos eivät jaksa, silloin he ovat tosi kipeitä. Itselläni ei tarvitse olla kuin vajaa 38, niin veto ihan pois.
Nyt kun lapset ovat paremmassa kunnossa, niin tottakai se yskä iskee minullekin. Toivottavasti tämä sairastelu alkaisi viimein helpottaa meidän perheessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)