Kateus ja ylpeys

Me ihmiset usein vertailemme itseämme muihin; hyvässä ja pahassa. Kuulostaako tutulta?

Aina jollain on joku asia paremmin kuin itsellä. Kenellä on hienompi auto, siistimpi koti tai rauhallisemmat lapset jnejne... Oletko koskaan ajatellut, että joku voisi kadehtia juuri sinun elämääsi ja juuri niitä asioita joita sinulla on? Haluan sanoa sinulle ja itselleni, että lopeta kadehtiminen. Nauti siitä mitä sinulla on ja rukoile unelmiesi puolesta sekä sopivana ajankohtana toteuta ne. Joskus olisi jokaisen hyvä kirjata ylös lista asioista, jotka ovat omassa elämässä hyvin. Siinä voisi huomata, että on asioita jotka ovat hyvin, mutta niitä pitää itsestäänselvyytenä. Muista että kaikki hyvä tulee Jumalalta. Iloitse myös tämän ihmisen puolesta, jolla on asiat hyvin.
Sitten voi olla vertailua ja kauhistelua negatiivisessa mielessä. Tällaisen kohteeksi saattavat joutuvat mm. narkomaanit, alkoholistit, mielenterveysongelmaiset tai vammaiset. Toiset saattavat sanoa, että riippuvuudet ovat itse aiheutettuja. Osa voi olla, mutta kukaan tuskin haluaa tietoisesti esim. alkoholisoitua. Koskaan ei voi tietää millaisia kriisejä tulee elämässä vastaan ja mitä niistä seuraa. Ihmiset kohtaavat kriisejä eri tavalla; toinen tarttuu pulloon tai kamaan ja toinen taas turvaa Jumalaan ja rukoilee. En tarkoita, että riippuvuuksia tulee hyväksyä. Tarkoitan että nämä kaikki ihmiset tulee ongelmistaan huolimatta hyväksyä ihmisenä. He ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin meistä jokainen; he kaipaavat rakkautta ja hyväksyntää.
Mielenterveysongelmat tai vammat eivät tee ihmisestä yhtään huonompaa. Ne voivat rajoittaa elämää ja se tulee itsen tiedostaa, mutta eivät todellakaan tee huonommaksi. Minusta näillä ihmisillä kuuluisi olla aivan samat oikeudet (omat rajansa tiedostaen) esim. saada töitä. Hän voi olla vaikka kuinka hyvä työntekijä, mutta hänellä nyt sattuu olemaan sairaus tai vamma jolle itse ei voi mitään. Mielestäni yhteiskunnan kuuluisi työllistää erityisesti mielenterveysongelmaisia esim. osapäivätyöhön, koska heille on erityisen tärkeää säännöllinen päivärytmi ja talouden turvaaminen. Vedotaan resurssi- ja rahapulaan, mutta kyllähän sairaslomat, sossunluukku ja syrjäytyminenkin syö rahaa sekä resursseja. Jos yhteiskunta auttaisi ihmisiä pysymään/ nousemaan pinnalle, pysyisivät asiat paremmin tasapainossa. Jonain päivänä kenen tahansa psyyke tai fyysinen terveys voi romahtaa.

Joku voi katsoa toisen elämää ja todeta, että "onneksi minulla ei ole tuollaista tai minulle ei koskaan tapahdu tuota". Mielestäni elämässä ei kannata koskaan sanoa ; ei koskaan. Et nimittäin voi tietää mitä elämä tuo eteesi ja millaisia asioita kohtaat. Minäkin sanoin aina, että minä en koskaan tule kokemaan avioeroa, mutta toisin kävi. Monia vaikeuksia ja mutkia elämässä voi tulla, mutta olen itse huomannut niiden kasvattavan ja avaavan ymmärrystä. Kaikki asiat eivät ole niin mustavalkoisia, mille aluksi saattaa näyttää. Jokainen meistä täällä maan päällä on samalla viivalla ja saman arvoisia Jumalan silmien edessä. Et sinä enkä minä ole yhtään parempi tai huonompi. Olemme kaikki Jumalalle rakkaita ja ainutlaatuisia juuri tällaisina kuin olemme.
 

Kohdellaan siis toisiamme niin, kuin tahtoisimme meitä itseämme kohdeltavan. Hyväksytään jokainen ihminen ihmisenä ja välitetään heille Jumalan rakkautta.<3 

                                        (P.s. Kuvat Googlen kuvahausta)