Lepohetki luonnossa

Tulimme illalla tänne maaseudulle yöksi. Aamulla paistoi ihanasti aurinko.
Kun laitoin Pikku Karhua päiväunille, päätin lähteä tekemään pienen vaunulenkin.

Aurinko lämmitti sopivasti, muttei todellakaan ollut liian kuuma. Sain kävellä rauhassa soratiellä, eikä liikennettä ollut tuona aikana yhtään.

Pysähdyin välillä ottamaan kuvia kauniista keväisestä luonnosta. Kaikkialla on niin kaunista, kun luonto herää ja alkaa vihertää. Nautin hiljaisuudesta, joka tuolla silloin vallitsi. Ei kuulunut kuin lintujen laulua ja tuulen huminaa. Ei kuulunut edes kaukaista liikennettä, ei lapsien huutoa, ei koirien haukkumista.

Kävellessäni tuolla maantiellä, koin Jumalankin läsnäolon voimakkaammin kuin pitkään aikaan. Minulle tuli todella rauhallinen ja levollinen olo. Olisi tehnyt mieli vain jäädä ammentamaan tuota rauhaa. Minun piti kuitenkin tulla takaisin Ison Karhun kanssa leikkimään.
Hän totesikin tomerasti tullessani: "Äiti nyt leikkimään. Et saa koskaan levätä."

Tuo pieni kävelylenkki oli kuitenkin minulle pieni lepohetki. Nautitaan jokainen elämän pienistäkin iloista. :) <3