Sunnuntaina pääsimme ensimmäistä kertaa jäädytetylle kentälle kokeilemaan luistimia. Otimme isovanhemmat mukaan, koska muuten olisi ollut liian haastavaa. Iso Karhu odotti koko päivä tuota hetkeä, koska hän muisti luistelemisen viime talvesta.
Minulla oli Pikku Karhulle Ison Karhun vanhat "ensiluistimet" . Raukka vain huusi, kun laitoin luistimia hänen jalkaansa. Pikku Karhu inhoaa talven kylmyyttä ja paksuja vaatteita. Liikutin häntä jalkojeni välissä, mutta ei lasta voinut väkisin pitää luistimilla. Paljon hauskempaa oli pyöriä selällään jäällä.
Iso Karhu oli aluksi vähän turhankin rohkea, eikä muistanut jään olevan liukasta. Opetimme miten luistimilla liikutaan ja hän oppi "kävelyn" nopeasti. Vaikkei hän osannut luistella, hän osasi hypätä luistimilla tasajalkaa. Ensimmäisellä kerralla jalat väsyivät nopeasti, vaikka intoa olisi riittänyt.
Minä lähdin edeltä huutavan Pikku Karhun kanssa kauppaan ja kotiin. Iso Karhu jäi luistelemaan ja tuli isovanhempien kanssa hieman myöhemmin. Pikku Karhuakin taas nauratti, kun päästiin sisälle lämpöiseen kotiin.
Tämä nykyajan talvi on kyllä kummallista. Loppuvuodesta oli vielä +10 ja sitten yhtäkkiä onkin -25. Jossain oli ollut jopa ukkosta ja satanut samaan aikaan lunta. Nykyään ihmiset eivät meinaa osata toimia -20 asteen pakkasessa, koska ei olla totuttu tuollaiseen. Minun lapsuudessani oli aina valtavasti lunta ja -20 oli normaali talvikeli. Se oli minusta oikeaa talvea.
Lunta on tullut tänäänkin lisää ja toivottavasti pian Iso Karhu pääsisi kokeilemaan suksia. Lisäksi odotamme, että pääsemme enemmän laskemaan mäkeä ja luistelemaan. Inhoan talvea, sitä kylmyyttä ja valtavaa vaatemäärää. Lumi kuitenkin tuo valoa ja lasten kanssa ulkona on enemmän tekemistä. Jos pitää valita; musta vai valkoinen talvi, valitsen kyllä valkoisen talven. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)