lauantai 2. tammikuuta 2016

Vuosi 2015, mitä jäi käteen?

Aloitin blogin kirjoittamisen 4.1.2015, joten olen blogannut melkein vuoden. Jee! :D
Täältä voi käydä lukemassa mun ensimmäisen tekstini:Pinna katkee.

Paljon on vuoteen 2015 mahtunut. Kirjoitin 20.1 toiveita ja haaveita alkaneelle vuodelle.
Helmikuussa sairastin lasten kanssa infulenssan, mutta samalla kirjoittelin asioita joista olin silloin kiitollinen.  Huhtikuussa oli jo monia asioita ehtinyt tapahtua, vaikkakin osa saikin toisenlaisia käänteitä vuoden kuluessa eteenpäin. Heinäkuussa päätin liittyä Instagramiin, koska olin innostunut kuvaamisesta. Samalla sain hieman näkyvyyttä blogilleni. Syyskuussa kaivoin toiveita ja haaveita julkaisuni esiin ja katsoin, missä mentiin. Suurin osa toiveistani oli ehtinyt toteutua.
 Kirjoitin vuoden aikana 116 julkaisua. Paljon vain vähän? Osa on mielestäni turhia ja ehkä poistettavia, mutta toisaalta niissä voi toivottavasti nähdä kehitystäni.

Katson vielä kerran tuota listaa ja nostan muuttuneet kohdat tähän: 

  • Mieheni vakituinen virka jäi lyhyeen ja nyt hän on työttömänä. En avaa tätä enempää, koska en usko hänen sitä haluavan. Jumalalla on kuitenkin suunnitelma, joka on kaikkein paras meille jokaiselle. Mieheni saa nyt kerätä voimia rauhassa ja selvitellä ajatuksiaan. Emme voi tietää, mitä mutkan takaa on tulossa. Jumala on kuitenkin Sanassaan luvannut pitää meidän joka päiväisistä tarpeista huolta. Tähän haluan uskoa ja rohkaista jokaista uskomaan.
  "Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! " Matt. 6:25-26
  • Olen saanut vuoden aikana uusia ystäviä. Ystävyyssuhteitanikin on kyllä tänä vuonna koeteltu kaiken muun keskellä, mutta tosi ystävyys kestää kolhujakin. Aikuisena ystävyyssuhteideni koukerot eroavat teiniaikoihini sillä, että asiat puhutaan ja selvitetään. Olen itse ainakin aktiivisesti halunnut heti selvittää vaivaavan asian, jottei se pääse kasvamaan mielessäni. Usein se saattaa olla täysi väärinkäsitys. Jos on loukannut toista tietoisesti tai tietämättään, silloin on nöyryyttä ja rakkautta pyytää anteeksi. 
"Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden." Ef 4:32
  • Olin innostunut liikunnasta ja terveellisyydestä pitkään, mutta loppuvuoden kriisit söivät tuon innostuneisuuden. Halusin kuitenkin olla armollinen itselleni ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Nyt kun vuosi vaihtui, päivät alkavat valostua ja tilaisuuksia tulee enemmän, aion alkaa taas lenkkeilemään ja käymään salilla. Eräs kaverini antoi vinkkejä salille ja aion noudattaa niitä mahdollisuuksieni mukaan. 
  • Loppuvuosi oli täynnä surua ja ahdistusta, mutta näin Jumalan huolenpidon pienissä arkipäiväisissä asioissa. Ne olivat pieniä valopilkkuja harmauden keskellä. Laihduttuani kesällä, monet vaatteet olivat isoja ja kulahtaneiden näköisiä päälläni. Jumala uusi vaatekaappini sisältöä ilmaiseksi. Minulla ei ollut talvivaatteita, mutta sain kaksi toppatakkia ja kenkiä. Nämä kaikki oli sellaisia asioita, mitä oikeasti tarvitsin. Taloudellisesti oli tiukkaa ja välillä ihmettelin, millä ostaisin ruokaa. Rukoiltuani asiaa joku ihminen saattoi antaa rahaa, koska oli kokenut, että hänen kuuluisi antaa. Välillä seurakunnalta joku saattoi soittaa, että tarvimmeko maitoa ja aamulla olin juuri rukoillut Jumalalta maitoa. Tässähän aivan itsekin innostuu Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta, kun kirjoittelee näitä asioita ylös. :D 
  "Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan sortua." Ps. 55:22
 "Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?" Room. 8:32
  • Toivoin että vuoden 2015 jälkeen voisin todeta olleeni vielä parempi ja rakastavampi sekä kärsivällisempi äiti sekä vaimo. Tämä on ollut todella rankka vuosi, mutta olen saanut huomata tämän olleen kasvun vuosi. Olen saanut kasvaa äitinä, vaimona ja ihmisenä. Mielestäni olen ollut rakastava ja ihmeellisen kärsivällinen äiti. Olen tiukoissa tilanteissa ja uupuneena ihmetellyt, miten olen pysynyt täysin rauhallisena. Vaimona olen yrittänyt tehdä parhaani rakastavasti ja kärsivällisesti, mutta silti koen epäonnistuneeni siinä. Välillä oma kärsivällisyys ja rakkaus, ei vain ole tarpeeksi.
  • Toivoin vuoden olevan paras vuosi ikinä. Sitä se ei todellakaan ole ollut, mutta se oli hyvin kasvattava vuosi ja siitä kasvusta olen kiitollinen. Ehkä joskus vielä ymmärrän, miksi kaikkien niiden asioiden piti tapahtua. Toivon että tänä alkaneena vuotena Jumala eheyttää särkynyttä sydäntäni ja lisää voimavarojani. 
"Minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme." Room. 8:18
 "Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa* ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen." Room. 8:28
 "Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Room. 8: 37-39







Nyt on aika jättää mennyt vuosi taakse ja kääntää uusi sivu elämässä. Toivon sinulle onnellista ja siunattua vuotta 2016! <3 
 Tulossa...Uuden vuoden vastaanottaminen. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...