Ihana kamala arki

Lopetin Pikku Karhun yöpalvelut maanantaina. Parina ekana yönä hän heräili ja itki. Sen jälkeen hän on nukahtanut joka ilta jo klo: 19. Keskimäärin hän herää enää kerran yössä klo: 4 ja aamulla klo: 6-7. Olen itsekin saanut vihdoin nukkua pidempiä pätkiä. Univelan purkautuessa olen iltaisin ollut niin väsynyt, että olen kömpinyt sänkyyn jo klo: 20-21. Aamulla on ihana herätä, kun ei ole aivan tajuttoman väsynyt.
Kun olen levänneempi, jaksan päivisinkin enemmän touhuta lasten kanssa. Se taas tuo iloa lapsille sekä itsellenikin. Koin niin huonoa omaatuntoa, kun olin aina vain kamalan väsynyt. Enää olen vain iltaisin kovin väsynyt.

Tiistaina avasimme Ison Karhun kanssa pyöräilykauden. Hän oppi viime kesänä pyöräilemään ja taito säilynyt edelleen. Nyt on enemmän voimaakin polkea ylämäkiä ja lähteä liikkeelle. Hän pyöräili tunnin yhtä kyytiä ja olisi pidempäänkin pyöräillyt, mutta piti lähteä sisälle. Niin ihana katsella lapsen riemua ja sitä miten hän oppii uusia taitoja. Kehut vahvistavat lasta.

Ihanaa kun kevät alkanut tulla ja lumet sulamaan. Voi kamaluus miten ruman näköistä joka paikassa on. Koirankakkakasoja joka puolella (vaikka ne pitäisi kerätä pois!). Vähän väliä pitää varoitella lapsia niistä. Roskaa tuntuu myös olevan joka puolella.

Tänään oltiin koko perhe HopLopissa meidän uudella autollamme. Aurinko paistoi ihanasti. Iso Karhu oli niin kiitollinen ja onnellinen jo siitä, kun käytiin koko perhe ABC:llä syömässä menomatkalla. Hoplopissa Pikku Karhukin oli tällä kertaa todella innoissaan. Hän rakasti pallomerta ja liukumäkeä. Pikku Karhu konttaili aivan innoissaan ympäri "palikkapaikkaa".  Me Ison Karhun kanssa mentiin ympäri seikkailurataa. Kyllä oli äidillä tekemistä, että pysyi tuon hurjapään perässä. Hän oli todella kiltisti ja totteli. Iso Karhu nautti niin täysillä siitä, että kiersin hänen kanssaan ympäriinsä ja välillä hän sai mennä myös itsekseen. Kotimatkalla kumpikin poika simahti autoon.

Pikku Karhu tuli maanantaina 9kk. Tänään hänellä oli kengät ensimmäistä kertaa jalassa. Voi miten toinen näytti heti paljon isommalta. 

Se on kyllä totta kun sanotaan, että vauva-aika menee niin nopeasti. Nautin kun Pikku Karhukin jo leikkii ja seuraa kovasti Ison Karhun puuhia. Minusta on niin suloista katsoa, kun Isolla Karhulla ja Pikku Karhulla on jo omia juttuja mille he nauravat yhdessä. Ei mene kauaa, kun he yhdessä juoksevat tuolla pihalla ja leikkivät kaikkia poikien leikkejä. Iso Karhukin odottaa sitä todella kovasti. Iso Karhu koittaa tehdä kaikkensa saadakseen Pikku Karhun nauramaan. Pikku Karhun nauru on niin suloinen, että kaikki harmaat pilvet häviää taivaalta silloin. 

Tällä hetkellä nautin kotona olemisesta todella paljon. Siihen vaikuttaa paljon se, että saa nukuttua öisin enemmän ja se että Pikku Karhu on jo hieman kasvanut. Lisäksi myös auringon ja valon lisääntyminen vaikuttavat minuun heti positiivisesti. Vaikka välillä on päiviä milloin ärsyttävää aivan kamalasti, täytyy muistaa miten hyvin asiat kuitenkin tällä hetkellä ovat. 

Oman lapsen hymy, kehittyminen, oppiminen ja kiitollisuus ovat valtavia aarteita elämässä. Ne ovat asioita joita ei voi ymmärtää täysin. Lapset ovat niin suuri lahja ja ihme Jumalalta. Tahdon vain kiittää meidän ihanista lapsista. 

Meillä aikuisilla olisi paljon opittavaa lapsilta. Lapset ovat niin aitoja ja rehellisiä. Lapset osaavat nauttia pienistäkin asioista, eivätkä he onneksi (yleensä) osaa stressata asioista. Heidän uskonsakin on niin vilpitöntä. 

"Lapset ovat Herran lahja,

kohdun hedelmä on hänen antinsa.

Kuin nuolet soturin kädessä

ovat nuorena saadut lapset. " 

(Ps. 127: 3-4)