Ennen kuin lapset lähtivät, Pikku Karhun kummi kävi meillä kylässä. Oli niin ihana jutella ihmisen kanssa, joka aidosti ymmärtää murheitani, joista puhun hänelle. Lopuksi vielä rukoiltiin yhdessä asioidemme puolesta.
Kun lapset menivät hoitoon, menimme mieheni kanssa seurakuntaan. Siellä oli amerikkalainen puhuja. Mieheni oli mukana ylistysbändissä. Minä nautin siitä, että sain seurakunnassa istua ihan itsekseni sekä välillä mieheni kanssa kahdestaankin. Sain keskittyä ylistykseen, rukoukseen ja saarnaan. Mietin ja rukoilin itsekseni asioita, joista olimme ystäväni kanssa aiemmin päivällä puhuneet ja rukoilleet.
Halusin mennä rukoilemaan erään aivan ihanan pariskunnan luokse. Sanoin heille olevani väsynyt (he eivät tienneet kuulumisistani sen tarkemmin) ja he rukoilivat puolestani. Mies sanoi rukoiltuaan, että Jumala puhui hänelle minusta. Olin kasannut kaikki meidän perheen murheet päälleni ja pitänyt ne vain itselläni. Näin olin "hukkunut" niihin.Tuo oli täysin totta. Hän kehoitti jättämään kaikki huolet ja murheet Jumalalle. Näin tein jo siinä hetkessä. Kotona vielä jätin asiat yksitellen Jumalalle, sekä aina kun joku murhe nousi mieleeni, jätin sen Jumalalle. Tuon jälkeen oloni on ollut paljon kevyempi ja olen saanut vastauksia rukouksiini ja kipuiluihini (näinkin pienessä ajassa).
En tarkoita tällä, etteikö itse tarvitsisi huolehtia asioistaan ja hoitaa niitä. Totta kai jokaisen kuuluu hoitaa arkiset asiat, mutta tuon jälkeen en ole kantanut asioista suurta taakkaa. Minusta ei tunnu koko ajan sille, että "tukehdun". Pystyn "hengittämään" ja olla ajattelematta ongelmia.
Tuon tapahtuman jälkeen menimme mieheni kanssa vielä kavereille syömään ja viettämään iltaa. Emme kuitenkaan jaksaneet olla myöhään, koska molemmat olivat niin väsyneitä. Tulimme kotiin nukkumaan. Miten ihanaa oli aamulla herätä ja tajuta, että oli saanut nukkua yönsä ilman herätyksiä. Kun katsoin kelloa, totesin saavani vielä nukkua. Miten ihanaa se olikin. Kun heräsimme mieheni kanssa, hän toi minulle aamupalan sänkyyn ja makoilimme vielä tunnin sängyssä. En muista milloin viimeksi olisin tuollaista voinut tehdä. Siitä on hyvin pitkä aika.
Menimme aamulla taas yhdessä seurakuntaan. Minä lähdin vähän tylsällä fiiliksellä, mutta tilaisuuden jälkeen huomasin tilaisuuden olleen aivan mahtava. Mieheni lauloi tilaisuudessa omia biisejään. Saimme kuulla todistuksia siitä, mitä Jumala oli tehnyt ihmisten elämässä. Tuo kaikki oli todella hienoa ja vahvisti uskoa Jumalan olemassa oloon sekä toimintaan.
Rukoillessani Jumala puhui, ettei Hän ollut missään vaiheessa unohtanut tai hylännyt minua. Minä olin itse "hukannut" Jumalan, kun näin vain murheet ja ongelmat.
Minusta oli aivan ihanaa, miten ihmiset tulivat tilaisuuden jälkeen kertomaan meidän perheen tärkeydestä (olemme vasta melko uusia tuossa seurakunnassa). Olin ennen ajatellut, ettei monikaan huomaa minun siellä käymistä.
Seurakunnasta lähdimme mieheni kanssa yhdessä ravintolaan syömään. Oi että oli hyvää medium pihviä. Saimme vielä jutella kahdestaan. Huomasimme että olimme osanneet vapaan aikana puhua paljon muustakin kuin lapsista.
Lapsilla oli ollut isovanhemmilla kivaa. He olivat tietysti leikkineet todella paljon. Iso Karhu oli askarrellut minulle naistenpäivän kunniaksi kortin. Haettuamme lapset menimme vielä ystäväperheelle kylään. Siellä oli paljon muitakin kavereita. Oli todella kiva pitkästä aikaa hengata porukalla ja lopuksi vielä rukoilla yhdessä. Siellä mieheni flunssa parani ja lapset menivät todella hyvin nukkumaan (niinkuin rukoiltiin).
Tuo vapaa-aika meni aivan eri tavalla, kuin olin suunnitellut. Pienessä ajassa ehti tapahtua paljon hyviä ja hienoja asioita. En ole kokenut näin "kevyttä" ja iloista oloa piiiitkäään aikaan. Se ei voi olla muuta kuin rukouksen ja Jumalan ansiota.
Ajattelet sinä mitä tahansa, minä uskon Jumalan olemassaoloon ja olen saanut tämän viikonlopun aikana nähdä, että Jumala kuulee rukouksiamme ja rakastaa meitä ihmisiä meidän vajavaisuudestamme huolimatta.
Haluan jakaa tämän rohkaistakseni teitä lukijoita uskomaan ja rukoilemaan.
(Kuva Googlen kuvahausta)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)