Tiistai-iltana minulle iski stressi, että kaikki sujuisi hyvin ja että ehtisimme junaan ajoissa. Ei ole helppo juttu lähteä kahden pienen lapsen kanssa koko päivän reissulle. Mieheni rukoili puolestani ja mieleni rauhoittui. Laitoin kaikki vaatteet ja eväät ym. illalla valmiiksi. Kiire meinasi kuitenkin tulla, koska ylläriylläri Iso Karhu sai kiukunpuuskan juuri ennen lähtöä. Mieleni oli kuitenkin rauhallinen kaikesta huolimatta. Ehdimme ajoissa bussiin ja olimme juna-asemallakin hyvissä ajoin. Pikku Karhu tietty heräsi heti kun astuttiin ulko-ovesta ulos.
En itsekään ollut aiemmin matkustanut tuolla taajamajunalla, joten en tiennyt junassa olevan jyrkät rappuset. Onneksi ystävällinen kanssamatkustaja auttoi vaunut junaan. Muksuille oli iso juttu, että he saivat omat junaliput. Ne sai kuulemma laittaa kotona muistolaatikkoon muistoksi. Iso Karhusta oli hauskaa kun konduktööri käveli useaan kertaan ohi kyselemään ihmisten lippuja. Hän lupasi tulla auttamaan meidät pois junasta. Matka sujui kivasti Ison Karhun kanssa jutellen kaikista mahdollisista elämän asioista (ihana kyselyikä päällä). Siinä sitten äitinä koitin vastailla jotakin viisasta. Välillä hänen kysymyksensä ovat niin vaikeita, että pitää oikeasti miettiä mitä vastaa.
Iso Karhu istui todella hienosti matkan aikana. Loppumatkasta alkoi jo iskeä nälkä ja tylsyys. Hän halusi tulla syliini istumaan. Tämä oli Pikku Karhulle kova paikka ja hänkin pyrki pois vaunuista. Pikku Karhu on kovin mustasukkainen aina kun Iso Karhu tulee syliin.
Perille päästyämme menimme ensimmäisenä syömään Rossoon. Lapset saivat mennä leikkinurkkaukseen odottelemaan ruokaa. Pikku Karhu kylläkin yritti lähteä useaan kertaan karkuun sieltä. Iso Karhu halusi tilata kinkkuananaspizzan. Itse tilasin pizzataskun, jossa oli salaattia, kanaa ja katkarapuja. Nams. <3 Pikku Karhulle oli kotona tehnyt lounaaksi porkkanapaprikakinkkusosetta.Saimme kulumaan ravintolassa 1,5 tuntia. Uskomatonta miten lasten kanssa tuota aikaa kuluu, kun syödään, imetän, käydään vessassa, vaihdetaan vaippa, korjataan lelut...
Lähdimme kiertämään suurta kirpparia. Pikku Karhu onneksi nukahti vaunuihin. Iso Karhu löysi kaikkia leluja, millä halusi leikkiä. Onneksi meitä oli kaksi aikuista vahtimassa hänen vauhtiaan. Sai välillä olla sydän syrjällään, kun pöydillä oli arvokkaita lasiesineitä. Onneksi selvittiin reissusta ilman, että mitään särkyi. Olin hieman pettynyt kirpparitavaran laatuun. Siellä oli paljon huonokuntoisia vaatteita (varsinkin lastenvaatteet). Löysin kuitenkin itselleni yhden paidan (täytyy vielä katsoa onko se päällä kiva), pesuainetelineen kylppäriin (Pikku Karhu sai edellisen rikki), muksuille autotaulun lastenhuoneeseen. Aika vähän siihen nähden, että saimme kulumaan tuolla pari tuntia.
Lopuksi kävimme vielä juna-asemalla kahvilla ja välipalalla sekä vessassa. Menimme hyvissä ajoin junaan. Ison Karhun kummi auttoi meidät sisälle junaan. Olimme kaikki jo ihan väsyneitä tuosta reissusta. Pikku Karhu kitisi melkein koko matkan, koska päikkärit olivat sinä päivänä olleet hyvin katkonaisia. Ystävällinen mies auttoi meidät ulos junasta. Olin todella kiitollinen ja iloinen siitä, että kanssamatkustajat olivat tuolla matkalla niin avuliaita (toisin kuin bussimatkoilla).
Päätimme kävellä juna-asemalta kotiin, koska ulkoilut sinä päivänä olivat jääneet vähiin. Meillä olikin hauska miekkataistelu ja muita hassuttelujuttuja. Kotona leikimme hetken vielä yhdessä ja pian kävimmekin iltapalalle sekä nukkumaan. Iltatoimet sujuivat nopeasti, koska kaikki olivat aivan valmiita nukkumaan.
Meillä oli kaiken kaikkiaan kiva päivä. Harmi vain että aika loppui hieman kesken. Poikien kanssa junamatkat sujuivat sen verran kivasti, että voin kyllä ihan hyvin lähteä toistekin heidän kanssaan junamatkalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)