sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Eron jälkeinen yksinäisyys

Varmaan suurin osa lukijoista on joskus eronnut. Jotkut ehkä useamman kerran. Meidän avioerosta on nyt reilu kolme kuukautta. Asumuseron alkamisesta reilu puoli vuotta. 

Oletko sinä kokenut eron jälkeen yksinäisyyttä tai laajoja tunneskaaloja?

Kun lapset ovat isällään ja tulen töistä kotiin, odottaa minua hiljaisuus. Minulla ei ole velvollisuuksia eikä kukaan odota minulta mitään. Tämä tuntuu ihanalta ja vapauttavalta, mutta tälläselle suorittajalle sekä toisten kautta eläneelle hämmentävältä ja oudolta sekä jopa pelottavalta. 

Vaikka konkreettisesti yksinäisyys iski muuton ja etenkin eron jälkeen, henkinen yksinäisyys alkoi jo ennen muuttoa. Vaikka olin suhteessa, tunsin olevani ajatusteni ja itseni kanssa yksin. Tämä eron jälkeinen yksinäisyys ja siitä nouseva tunneskaala on laaja sekä ristiriitainen. Yksin ollessa on tilaa ajatuksille ja tunteille, joka sinänsä on hyvä asia eron käsittelemistä ajatellen. Ilon, vapauden ja nautinnon lisäksi löytyy epäonnistumisen, pelon ja surun tunteita (tässä vain muutama tunne mainittu). Koen huonomuutta ja epäonnistumisen tunteita päässäni olevasta sekamelskasta sekä useista päättyneistä parisuhteista. Tämä purkautuu toisinaan tavoilla, jotka ärsyttävät, joskus jopa hävettävät ja pahentavat oloani sekä pelkoani siitä että lopulta jäänkin elämässä aivan yksin. Pyydän anteeksi kaikilta, jotka joutuneet kokemaan näitä purkauksiani. Olen pahoillani käytöksestäni ja samalla kiitollinen teidän kärsivällisyydestä sekä halusta auttaa. 

Haluan oppia tuntemaan paremmin itseäni ja historiani vaikutuksia siihen kuka olen nyt. Haluan kasvaa ihmisenä ja olla enää toistamatta samoja virheitä. Haluan löytää tasapainon yksinäisyyden ja uudenlaisen sosiaalisen elämän sekä itseni kanssa. Kyllä täältä vielä noustaan tasapainoiseksi ihmiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Arvostan sitä. :)

Ympyrä sulkeutuu

  Ympyrä sulkeutuu, kun suljen oven viimeistä kertaa. Olen viimeisen vuoden kipuillut tämän blogin kohtaloa ja tuntunut, että siitä olisi ai...