Huikeat polttarit

Lähdin aamulla ajamaan kohti Espoota. Matkalla satoi kaatamalla vettä, mutta uskoin kuitenkin polttareiden onnistuvan hyvässä säässä. Olimme rukoilleet, että sääennusteen kaatosade ja ukkonen ei kohtaisi meitä.

Menin ensimmäiseksi erään toisen polttarivieraan kanssa kauppaan ostamaan tarvikkeita iltaa varten. Ostimme myös polttarisankarille hemmottelujuttuja. Kaupassa vierähtikin jokunen tovi...Veimme ostokset toisen kaason luo säilytykseen ja suuntasimme toisten luo.

Sillä välin kaasot olivat hakeneet polttarisankarin ja antaneet hänelle puettavat vaatteet sekä aamupalaa. Hänet oli puettu prinsessaksi ja rinnassa luki "sulhasen (nimi) ja Jumalan prinsessa".
He peittivät sankarin silmät ja ajoivat hänet erään metsän reunalle. Sankari sai siellä suunnistaa kartan ja kompassin avulla (hän on suunnistaja eli ei hätää). Rasteilta löytyi lappuja, joissa kerrottiin mitä avioliitto on.

Me muut keräännyimme Kauniaisiin ja ei todellakaan satanut vettä, vaan oli aivan helle. Olimme etukäteen valinneet paikat, jotka jollakin tavalla yhdistäisi itseämme ja sankaria. Keksimme yhdessä vihjeet joiden avulla hän löytäisi meidät. Viimeisellä metsärastilla oli vihje ensimmäiseen polttarivieraaseen. Sankarin sisko oli hautausmaalla vihjeellä "kehdosta hautaan", toinen kaasoista oli uimahallilla, toinen oli vpk-talolla. Minä olin juna-asemalla, koska meillä on aina ollut melko pitkä välimatka ja täytynyt kulkea junalla. Viimeinen löydettävä oli heidän koulullaan. Polttarisankaria ei alkanut kuulua metsästä ja aloimme olla jo huolissamme. Viimein hän kuitenkin tuli metsästä märillä kengillä, koska aamulla oli vielä satanut. Hän oli luullut, että joutuisi kuulusteltavaksi ja siksi oli jäänyt tarkkaan lukemaan lappusia. Odotellessani sankaria onnistuin polttamaan itseni, koska asemalla ei ollut mitään varjopaikkaa enkä ollut varautunut aurinkoiseen ilmaan. Tässä kuvi, joita otin odotellesani sankaria saapuvaksi:

Koululta löydettyämme viimeisen vieraan menimme koulun kirkkosaliin rukoilemaan ja laulamaan hengellisiä lauluja. Kaasot soittivat rumpua ja pianoa. Tuo pieni levähdyshetki oli sankarista aivan ihana. Tämän jälkeen lähdimme syömään.

Menimme syömään Bembölen kahvituvalle. Tuo oli ihana vanha maalaispaikka, missä ruoka oli edullista. Söin Wieninleikkeen ranskalaisilla. Tuossa vaiheessa tuli yksi vieras mukaan porukkaan, koska pääsi vasta silloin töistä. Pihalla otimme muutaman yhteiskuvan ja lähdimme jatkamaan matkaa seuraavaan paikkaan. Automatkalla juttelimme kaikkea avioliittoon ja sen odoittamiseen liittyviä naisten juttuja.

Saavuimme seikkailupuisto Huippuun, Leppävaaraan. Kävelimme metsätietä "lenkkeilyn" merkeissä, kunnes saavuimme sillalle, mistä rata alkoi näkyä. Tuleva morsian oli aluksi kauhuissaan, mutta kuitenkin innoissaan. Hän oli halunnut kokeilla tuollaista. Minä en itsekään ollut koskaan kokeillut tuollaista, mutta olin myös aina halunnu koittaa. Minulla on kuitenkin korkean paikan kammo ja se vähän jännitti minua. Seikkailupuistoon saapui vielä yksi polttarivieras. Ensimmäisenä meille annettiin luettavaksi ohjeet ja säännöt. Radalle menemiseen oli muutamia ehtoja turvallisuussyistä. Saimme valjaat ja kypärät, jotka henkilökunta tarkisti. Saimme myös opastuksen ja pienen alkuharjoituksen, ennen kuin pääsimme oikeille radoille. Radat oli jaettu korkeuksien ja vaikeustasojen mukaan vihreään, siniseen, punaiseen sekä mustaan. Voit lukea Huipun nettisivuilta tarkemmin radoista. Tiivistetysti idea kuitenkin oli, että puiden väleissä oli erilaisia esteitä, joita pitkin piti päästä aina seuraavalle tasanteelle. Turvavaljaat olivat kokoajan kiinni vaijerissa, joten kulkeminen oli turvallista. Vihreä tuntui aluksi haastavalle, kunnes sai ideasta kiinni. Lopulta laskettiin vaijeria pitkin takaisin maantasalle. Rata alkoi tuntua kokoajan hauskemmalle, vaikka pientä jännitystä olikin ilmassa. Korkeanpaikankammoni ei tuntunut kuin muutamassa esteessä. Halusin ylittää itseni ja käydä kaikkein korkeimmallakin radalla, ettei jäisi jälkikäteen harmittamaan. Uskaltauduin erään toisen polttarivieraan kanssa mustaan, joka oli 18m korkeudessa. Polttarisankari tykkäsi kovasti tuosta seikkailupuistosta ja minä ainakin suosittelemaan kokeilemaan tuota kaveriporukalla. Aikaa tuolla meni ainakin 2,5 tuntia, joten nopealla aikataululla sinne ei kannata mennä. Lopuksi söimme jätskit ja siirryimme takaisin autoille. 

Osa porukasta lähti jo toisen kaason vanhempien luo ja osa lähti hakemaan ruokatarvikkeet. Saavuimme aivan ihanaan isoon maalaisromanttisesti sisustettuun kotiin Nurmijärvelle. Harmittelin jälkeen päin, etten tajunnut ottaa sieltä enempää kuvia. Heillä oli kaksi vessaa, joissa toisessa oli kylpyamme. Talossa oli puusauna (katossa ihanat tähtivalot) ja pihalla uima-allas. Terassi oli katettu ja pihalla oli ihanat kasvimaat sekä kaksi jättitramppaa. Talossa vallitsi ihana yliluonnollinen rauha ja levollisuus. Nyt talon hehkutuksesta takaisin polttareihin... :D 

Teimme yhdessä tortilloja, joihin oli jauhelihaa ja kanaa sekä tietysti kasvikset ja juustoraaste. Saimme jokainen syödä kyllä varmasti vatsamme täyteen. Pöydästä kuului iloiset kiljahdukset ja puheen sekä naurun sorina. Aika kului kuin siivillä. 

Syömisen jälkeen siirryimme saunaan, missä oli jo 120 astetta lämmintä. Osa porukasta uskaltautui käymään kylmässä uima-altaassakin pyörähtämässä. Saunassa tietysti puhuttiin aivan kaikesta taivaan ja maan välillä, mutta suurin osa jutuista taisi liittyä miehiin, kuten teemaan sopii. Teimme saunassa tulevalle morsiamelle jalkakylvyn. Sen jälkeen jalkoja hierottiin piparminttukuorintavoiteella. Samalla hänelle laitettiin savinaamio. Lopuksi hänen hartioitaan ja käsiään hierottiin kuorivalla leivinjauheöljyseoksella. Tulevaa morsianta tulee aina polttaripäivän päätteeksi hemmotella. Yleensä naiset rakastavat hemmottelujuttuja. Saunassa saimmekin kulumaan reilusti aikaa ja kello oli jo melkein 12, kun tulimme pois sieltä. Rasvasimme vielä sankarin jalat ja selän sekä hän sai koko selän hieronnan. 

Söimme iltapalaksi suklaafondueta ja hedelmiä. Meillä oli kotimaisia mansikoita, banaaneja, viinirypäleitä ja vaahtokarkkeja. Lisäksi meillä oli valkosuklaavadelmakakku, sipsiä ja popcornia. Joimme tuoreista mintunlehdistä tehtyä rauhoittavaa iltateetä. Naurua riitti koko päivän ja illallakin vielä. Lopulta kaikki olivat niin väsyneitä, että uni alkoi maittaa. Osa porukasta valvoi melkein kolmeen asti jutellen ja osa nukahti heti yöpalan jälkeen. 

Aamulla söimme aamupalaa vielä yhdessä. Meillä oli keitettyjä sekä paistettuja munia, pekonia, leipää (siihen päällyset), mysliä, jugurttia, hedelmiä, sipsejä, poppareita, kakkua...Aamupala oli aivan ihana ja täyttävä.  Annoimme jälelle jääneet syömiset polttarisankarin mukaan, mistä hän oli todella otettu. Aamupallalla annoimme hänelle vielä purnukan, jossa oli lappunen jokaiselle päivälle ennen häitä. Lapuissa olisi juttuja hänestä ja Jumalalta hänelle. Tämän jälkeen minä lähdinkin hakemaan miestäni ja lapsiamme. Jotkut jäivät vielä pidemmäksi aikaa ja he olivat lakanneet tulevan morsiamen kynnet.

Polttarit olivat sankarin mielestä aivan ihanat ja hän huomasi, että juuri häntä oli ajateltu niitä valmistellessa. Tällöin mielestäni polttarit ovat todella onnistuneet. Sain tutustua uusiin ihmisiin sekä jakaa kuulumisia ennalta tuntemieni ihmisten kanssa. Polttarit olivat mielestäni aivan ihanat. Juuri sellaiset kuin olisin voinut itsellenikin ajatella. En ole pitkään aikaan nauranut niin paljon kuin tuona päivänä. En ollut äiti tai vaimo, vaan olin hetken pelkästään juuri minä. Minulla ei ollut vastuuta, vaan sain pelkästään nauttia ja pitää hauskaa. Tuo aika antoi minulle paljon.

Kotiin palattuani perheeni oli kovasti kaivannut minua. Oli ihanaa, kun pojat vain halailivat minua. Iso Karhu sanoi: "äiti olet ollut minun ajatuksissani". Minulla tuli tarpeellinen ja rakastettu olo. Tämä aika teki kuitenkin hyvää lasten ja heidän isänsä suhteelle.

Seuraavaksi odottelemme syksyä, jolloin on tuon tulevan morsiamen häät. Odotan niitä aivan innolla. Olen niin onnellinen, että tuo pitkäaikainen ystäväni on löytänyt puolison itselleen ja he haluavat mennä naimisiin. Monet mieskriisit olemme yhdessä kokeneet, mutta viimein olemme löytäneet omat puolisomme. Olen niin kiitollinen tuosta ystävästäni, joka on ollut tukenani niin vaikeina kuin hyvinä aikoina. Hän esimerkiksi järjesteli työharjoittelunsa niin, että pääsi auttamaan meidän perhettä kriisissä. Olet todella rakas minulle ja meidän perheellemme! <3 Toivomme kaikkea hyvää ja siunausta teidän tulevalle liitollemme ja loppuelämällenne! <3